keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Ruokailut Berliinissä - Lasten matkassa

Seuraavana Berliini-postauksista on vuorossa ruokailut meidän silmin. Ulkomailla lasten matkassa liikkuessa ei ravintoloiden tasoille tule laitettua yleensä niin paljon painoarvoa. Ruokailuhetki on kuitenkin monesti melko hätäinen, eikä ruuasta ehdi välttämättä nauttia ihan haluamallaan tavalla. Meidän tarkoituksenamme Berliinissä oli monestikin löytää paikka, josta löytyisi leikki-ikäisellekin maistuvaa ruokaa, emmekä niinkään laskeneet kaloreita tai muita terveellisyyspisteitä.
Rytmimme reissussa oli sellainen, että söimme aamulla hotellissa erittäin tuhdin aamupalan, jolloin ei ollut niin suurta haittaa, vaikka lounas välillä vähän siirtyikin. Lounasta ja/tai päivällistä söimme jossain eteen sattuneessa ravintolassa ja välipaloja napsittiin aina nälän sattuessa. Iltapalana taapero nautti kotimaasta tuotuja Muksu-puuroja (ovat muuten huippuja reissussa!) ja leikki-ikäiselle haettiin iltapalaa kaupasta. Hotellihuoneessamme ei ollut minibaaria/jääkaappia, joten eväiden pitkäaikainen säilöminen oli haastavaa. 
Leikki-ikäinen eli reissuviikon melkeinpä hotellin runsaalla aamupalalla sekä ranskanperunoilla. Toki joukkoon mahtui välillä myös Pretzeleitä ja jäätelöäkin. Muutaman kerran söimme lounasta hotellimme läheisyydestä löytyneessä Biergartenissa. Palvelu oli hyvää ja ruoka ok, joskaan ei mitään kovin mieleenpainuvaa. Lapsia paikassa ei mitenkään erityisesti huomioitu, eikä esimerkiksi syöttötuolia tuotu. Lasten ruokalista paikasta kuitenkin löytyi.
Pääasiassa söimme Berliinissä random-ravintoloissa, joista ei paljon jälkipolville jäänyt kerrottavaa. Yksi illallinen jäi kuitenkin mieleemme. Menimme reissuporukan kanssa syömään mukavan näköiseen ravintolaan, jonka nimi oli Block House. Oletimme tälläkin kertaa saavamme ei-niin-lapsiystävällistä - palvelua, mutta totuus olikin aivan toinen. Tarjoilija muutti pöytäjärjestystä samantien niin, että mahduimme koko porukka samaan pöytään. Lisäksi hän kantoi taaperolle syöttötuolin ilman, että ehdimme sitä edes pyytämään. Tämän lisäksi tarjoilija toi heti alkuun lapsille piirustusvälineitä ja paperia, jotta heidän odottelunsa sujuisi hieman mukavammin. Ravintolassa oli myös lapsille oma ruokalista, josta leikki-ikäinen löysi helposti mieleistä ruokaa. Kaiken kukkuraksi, kun olimme syöneet ruuan ja maksaneet laskun, toi tarjoilija lapsille vielä pienet lahjat kotiinviemisiksi. Tällaisesta erittäin lapsiystävällisestä palvelusta tuli todella hyvä mieli ja kaikki lähdimme ravintolasta pois hymyillen ja vuolaasti kiitellen. Ai niin, ja löytyihän paikasta toki myös hoitohuone vaipanvaihtoa varten. Tosin portaiden päästä alakerrasta. 
Myöhemmin huomasimme, että Block House onkin ravintolaketju ja heidän toimipisteitään on Berliinissä kaiken kaikkiaan 7 kappaletta. Me vierailimme Block House Alexanderplatzilla.
Onko teillä Berliinissä joitain suosikkiravintoloita?

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Lasten kanssa nähtävää Berliinissä

Reissupostaukset Berliinistä jatkuvat ja seuraavaksi vuorossa on kaupungin nähtävyyksien esittelyä.
Berliini on täynnä nähtävyyksiä värikkään historiansa ansiosta. Lasten kanssa reissatessa emme viitsineet käyttää liikaa aikaa pelkästään historiallisiin nähtävyyksiin, joten me yritimme löytää myös heille mieleisiä käyntikohteita. Toki kävimme katsomassa perinteiset Brandenburgin portin, Holokaustin muistomerkin ja Checkpoint Charlien, mutta näiden lisäksi tutustuimme kaupunkiin hieman lapsiystävällisemmissä merkeissä. 
Me emme olleet suunnitelleet matkaa etukäteen kovinkaan tarkasti, vaan tutkailimme hotellimme sijaintia ja lasten fiilistä ja teimme suunnitelmia niiden pohjalta. Ensimmäisenä päivänä päätimme lähteä katsomaan kaupunkia joelta käsin. Berliinin halki virtaa Spree-joki ja sillä seilaa monia erilaisia jokiristeily-laivoja. Me valitsimme niistä yhden ja hyppäsimme kyytiin. Ilma suosi ja joelta käsin näki hyvin Berliinin nähtävyyksiä. Myös lapset jaksoivat hyvin tunnin kestävän risteilyn ja jopa vaipanvaihtokin saatiin laivassa suoritettua.
Seuraava lomapäivämme oli pyhitetty kokonaan Berliinin kuuluisalle eläintarhalle. Zoologischer Garten Berlinon yksi maaliman suurimmista eläintarhoista. Me matkasimme eläintarhaan julkisilla, S-junalla ja jäimme pois kyydistä Tiergartenin asemalla. Olimme liikenteessä heti aamusta, eikä lippuluukulle ollut jonoa paria metriä enempää. Lippujen hinnat löytyvät täältä.
Suunnitelmissamme oli aluksi pärjätä eläintarhassa ainoastaan taaperolle mukana olevilla rattailla, mutta melko pian kävi selväksi, että järkevää olisi vuokrata portilta puinen kärry, jolloin myös leikki-ikäinen pääsisi lepuuttamaan välillä jalkojaan. Eläintarhan alue on iso ja koko alueen läpikulkeminen voi käydä lapsille melko raskaaksi. Meillä oli mukana pientä evästä, joten aina väsymyksen iskiessä istuimme penkille ja otimme hieman huikopalaa. Eläintarhan ravintoloita emme, jäätelökioskia lukuun ottamatta, testanneet, sillä oletimme hintatason paikassa olevan melko korkea.  
Me olemme nähneet ulkomaanreissuillamme monia eläintarhoja, eikä Berliinin eläintarha tehnyt lapsiin sen suurempaa vaikutusta kuin muutkaan vastaavat. Toki lapset olivat innoissaan apinoista, jääkarhuista ja muista hienoista eläimistä, mutta leikki-ikäisille pienempikin eläintarha on monesti aivan riittävä. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin se "eläinähky", eikä mitkään upeimmatkaan eläimet jaksa enää kiinnostaa. Eläintarhan suuri leikkipaikka taisi olla lapsille kuitenkin se kaikkein mieleisin. Aurinkoinen päivä saatiin kuitenkin eläintarhassa hyvin kulumaan, vaikka vuonna 2012 kuollutta pandaa jäätiinkin kaipaamaan.
Kolmantena päivänä päätimme ottaa hieman rauhallisemmin ja lähdimme läheiseen Volksparkiin. Suurelta puistoalueelta löytyi useampikin leikkialue ja lapset saivat temmeltää ja peuhata puistoissa mielinmäärin. Puiston siisteyteen ja tasokkuuteen olin kuitenkin hieman pettynyt ja vaikuttikin siltä, kuin puistoa hoidettaisiin tänä päivänä melko pienellä euromäärällä. 
Aamupäivän puistoilujen jälkeen lähdimme katsomaan vielä Berliiniä TV-tornista käsin. Berliinin TV-tornikohoaa yli 300 metrin korkeuteen ja sinne pääsee hissillä. Olimme kuulleet, että torniin saattaa olla pitkiäkin jonoja, mutta meillä kävi tuuri ja pääsimme ylös vievään hissiin melko lyhyen jonottamisen jälkeen. TV-tornissa taaperon rattaat piti jättää parkkiin alakertaan, joten pienelle vauvalle kannattaisi olla esimerkiksi kantoreppu mukana. TV-tornin näköalat olivat erittäin hulppeat ja leikki-ikäinen sanoikin näkevänsä ihan Helsingin Arabianrantaan asti :) Ajankohtaiset pääsymaksut voi tarkastaa täältäNeljäntenä lomapäivänä Berliinissä koitti se ennalta eniten odotettu hetki, kun vierailimme Legoland Discovery Centressä. "Legomaata" oli odotettu kovasti, eikä se päässyt lasten odotuksia pettämään. Aikuisille paikasta tuli mieleen pieni hoplop, mutta lapset viihtyivät. Menoa ja melua riitti, kun paikka vilisi saksalaisia koululaisia. Mekin kuitenkin mahduimme hyvin sekaan, vaikka paikka ei liian suuri ollutkaan. 
Taapero ja leikki-ikäinen jaksoivat innostua pöydistä, joilla sai lekkiä erilaisilla Lego-palikoilla. Myös pienet huvipuistolaitteet ja minimaat riittivät hyvin pienemmille lapsille, mutta kouluikäisille paikka voisi olla pienoinen pettymyskin. Pääsyliput "Legomaailmaan" ovat huomattavasti edullisemmat jos ne ostaa etukäteen netistä. Meillä ei ollut ennakkoon ostettuja lippuja, mutta hotellista saadun kartan sivulla oli paikan alennuslippuja, jotka hyödynsimme.
Lähtöpäiväksi mieheni oli suunnitellut meille käynnin makkaramuseoon, Deutsches Currywurst Museum. Museo sijaitsee Schützenstrassella ja me matkasimme sinne U-Bahnilla. Valitettavasti aamupäivällä paikassa olikin joku yksityistilaisuus ja pääsimme sisään vasta iltapäivän puolella. Käytimme väliajan hyväksi käyden lounaalla ja katsomassa läheltä löytyvän nähtävyyden Check Point Charlien.
Makkaramuseo voi kuulostaa alkuun melko erikoiselta käyntikohteelta ja täytyy myöntää, että sitä se kyllä olikin. Paikka oli erittäin siisti ja viimeisen päälle sisustettu ja tosiaan museon aiheena on saksalainen Currywurst. Paikassa oli makkaran muotoinen sohva, vitriinissä erilaisia nakkikioskien lautasia ja haarukoita ja seinustalla erilaisten ihmisten jääkaappeja sisältöineen. Museo oli niin erikoinen, että koko museokäynti sujui leveä hymy kasvoilla. 
Leikki-ikäiselle kohokohta museossa oli sisältä löytynyt nakkikioski. Siellä sai itse paistaa muovimakkaroita ja keittää muoviranskanperunoita ja myydä niitä sitten vuorotellen isille ja äidille. Leikki-ikäinen viihtyi paremmin kuin hyvin ja pois lähdettiin erittäin haikeana. Toinen mieleinen asia museossa oli kosketusnäyttö-peli, jossa tehtävänä oli valmistaa currywurst-ateria mausteineen määrätyn ajan kuluessa. 
Makkaramuseon pääsylippujen hintaan kuului vielä makkaramaistiaiset, jotka nautimme museon ravintolassa. Taapero heräsi päiväuniltaan vasta, kun ruoka alkoi tuoksua nenään ja hyvä että heräsi, niin pääsimme testaamaan myös paikan vaipanvaihtomahdollisuudet. Suureksi yllätykseksi henkilökunta ohjasi meidät inva wc:seen, josta löytyi kuin löytyikin vaipanvaihtotaso.
Berliinin reissullamme kaikki käymämme paikat olivat mielenkiintoisia ja lapsiperheille sopivia kohteita. Ennakkoarvailuista poiketen leikki-ikäisen mielestä reissun ehdoton kohokohta oli makkaramuseossa käynti.

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Berliinissä lasten silmin

Pohdimme perheen kanssa keväällä pitkään, että minne suuntaisimme tämän kesän perhereissumme. Ensimmäisenä pohdimme automatkaa Ruotsiin, mutta koska siitä oli kokemuksia jo viime kesältä (täällä,täällätäällä ja täällä), niin päätimme keksiä jotain muuta. Seuraavaksi pohdimme automatkaa naapurimaahan, Viron Pärnuun. Sekin matka sai kuitenkin jäädä johonkin tulevaisuuteen, kun päätimmekin lähteä kaupunkilomalle Berliiniin. Lasten matkassa on aiemmin käynyt Saksassa Münchenissä, josta voi lukea lisäätäältätäältä ja täältä.
Berliini oli houkutteleva kohde edullisten lentojen, lyhyen lentomatkan ja lapsiystävällisten nähtävyyksien takia. Lähdimme matkaan melko rennolla mielellä, emmekä olleet suunnitelleet matkaa kovinkaan tarkasti. Matka tehtiin kuitenkin lasten ehdoilla, eikä liikaa stressattu.Lyhyt lentomatka sujui lasten kanssa kuin vanhasta muistista, eikä lapsetkaan ehtineet pitkästyä matkalla. Kohdemaassa toimitaan tietenkin sitten aina maan tavalla ja lasten kanssa Saksaan reissatessa kannattaakin muistaa, että esimerkiksi taksikyyti ilman lastenistuimia ei ole mikään itsestään selvyys. Tästä meitä jo etukäteen varoiteltiin, mutta päätimme kuitenkin kokeilla onneamme lentokentän taksijonossa. Tällä kertaa onni potkaisi ja "jonopoliisi" ohjasi meidät suoraan tilataksin luo. Tilataksin peräkontista löytyikin sitten kokonainen valikoima erikokoisille lapsille sopivia istuimia ja niinpä meidänkin mukelot saivat koroketta peppujen alle.
Berliinissä on tällä hetkellä käynnissä monia tietöitä ja meidänkin matka lentokentältä hotellille kesti melkoisen kauan. Onneksi taksin taksat ovat Saksassa kuitenkin huomattavasti kotimaatamme edullisempia, joten selvisimme taksimatkasta lähelle Alexanderplatzia n. 25 eurolla.
Majoituimme matkamme aikana hyvällä paikalla sijaitsevassa Ramada Hotel Aleksanderplatzissa. Hotelli oli erittäin siisti ja heti sisääntuloaulassa lapsille annettiin pehmolelut kouraan. Valitettavasti muuta "lapsiystävällisyyttä", kuten leikkipaikkaa hotellista ei löytynyt. Positiivista oli kuitenkin, että saimme hotellista hieman reilumman kokoisen huoneen, jonne mahtui hyvin sänky myös taaperolle ja leikkitilaakin kuitenkin jäi.
Hotelli Ramada Alexanderplatz sijaitsee melkolailla keskustassa ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. Hotellilta on vain kivenheiton matka U-Bahn asemalle ja myös bussit kulkevat läheltä. Hotelli oli tyylikäs, joskin hieman business-tyylinen hotelli. Aamiaiselta löytyi syötävää jokaiseen makuun ja syöttötuolejakin löytyi. Aivan hotellin läheltä ei löytynyt mitään erikoista leikkipaikkaa, mikä saattaisi olla kiva lisä lasten kanssa matkatessa, mutta eräänä iltana kävimme keinumassa läheisen kerrostalon pihalla. Onneksi hotellihuoneemme koko mahdollisti välillä pienet leikkihetket omassa huoneessakin. 
Berliinin reissusta on tulossa vielä postaukset liittyen julkisiin kulkuneuvoihin, nähtävyyksiin ja ravintoloihin. Onko Berliini teille tuttu paikka? Olisiko jotain erityistä Berliini-aihetta, mistä haluaisitte lukea?

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Taaperon lahjatoiveita

Taaperomme vietti tuossa taannoin 2-vuotissyntymäpäiviään. Monelta sukulaiselta ja ystävältä tuli noihin aikoihin kysymys, että mitä syntymäpäiväsankari haluaisi lahjaksi. Koska taaperon sanavarasto on vielä varsin rajallinen, oli äidin koitettava keksiä toiveita lapsen puolesta. Ja koska piti ajatella asiaa lapsen näkökulmasta, piti listalle keksiä jotain muutakin kuin 92 senttisiä vaatteita. Meidän toivelistalta löytyi...
Kuvat: Puky, Bell, Fjällräven, Lego, Brio, Mini Rodini.
1. Brion nukenvaunut
Meidän tytär oli muutamaa viikkoa aiemmin käynyt kylässä, jossa moiset ihanuudet olivat, eikä hän vierailun aikana saanut katsettaan irti ko. vaunuista. Vauvaa laitettiin nukkumaan, työnnettiin eteenpäin ja nostettiin taas syliin. Vaunuista ei päästetty irti edes wc-käynnin ajaksi, joten ihan perustellusta syystä ne pääsivät listan ensimmäiselle sijalle.
2. Kerhoreppu
Taapero aloittaa syksyllä kerhotaipaleensa ja matkalle oli tarpeen hankkia myös asiaankuuluva kantoväline. Mitään varsinaista tyylitoivetta ei ollut, kunhan reppuun mahtuisi hieman evästä ja vaihtovaatetta. 
3. Pyöräilykypärä
Isompipäisen esikoisen vanha kypärä on vielä kovin suuri pikkusiskolle, mutta pyörän selkään olisi kuitenkin jo kova hinku. Oman pyöräilykypärän hankkiminen tuli siis ajankohtaiseksi ja se olikin hyvä lisätä toivomuslistaan.
4. Potkupyörä
Isoveljeltä on jäänyt taaperolle polkimin varustettu pyörä, mutta monien suosituksesta päätimme toivoa myös potkupyörää. Potkupyörällä on helpompaa oppia pyöräilyssä tarvittava tasapaino, eikä monet tämän jälkeen ole apupyöriä tarvinneet lainkaan. 
5. Dublo-legoja
Dublo-legojen suositusikä alkaa 1,5-vuodesta eteenpäin ja ne ovatkin oikein oiva lahjatoive 2-vuotiaalle taaperolle. Legoja on tänä päivänä todella paljon erilaisia ja niistä voi löytää helposti sopivan lahjan tytölle tai pojalle.
6. Vaatteita koossa 92+
Täytyy myöntää, että kyllä niitä vaatteitakin toivelistalta löytyi. Vaikka se kliseeltä kuulostaakin, totuus on, että lapset kasvavat niin nopeasti ja uusien vaatteiden tarve on vakio. Kesäisin alennusmyyntiaikaan voi tehdä hyviä löytöjä hieman kalliimmiltakin merkeiltä.
Meidän lahjatoivelista näytti aikalailla tältä, mutta toki siellä voisi olla vielä paljon muutakin. Taaperoille sopivia lahjaideoita voisi edellämainittujen lisäksi olla esimerkiksi Brio-junaradan osat, katuliidut, nuppipalapelit sekä erilaiset opettavaiset lelut.
Minkälaisia lahjatoiveita teidän taaperoilla on ollut?

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Kesän taikaa, juhlan aikaa

Yhden testiryhmäläisen syntymäpäiviä vietettiin lämpimänä heinäkuun päivänä. Vuosia tuli mittariin kaksi ja juhlien teemana oli tällä kertaa Muumit.
Syntymäpäivien Muumi-teema syntyi oikeastaan ihan vahingossa. "Krääsäliikkeiden" aukioloaikojen kanssa oli hieman haastetta ja lopulta suurin osa synttärihankinnoista tehtiinkin Citymarketista. Onneksi sielläkin oli yllättävän kivoja kertakäyttövermeitä lapsille ja niin Muumi-teema valikoitui. 
Synttärisankari herätettiin asiaan kuuluvasti onnittelulaululla ja lahjat kannettiin sänkyyn. Aamun paketeista paljastui leikki-leivänpaahdin ja Aarrekidin ihana mekko.
Muumi-teemaa löytyi siis astioista, tarjoiluista, onnittelu-kortista ja yllätyspusseistakin. Tällä kertaa lastenkutsuilla oli tarjolla suolaisena palana nakkipiiloja, poro- ja paprikaleipäsiä sekä juustosarvia. Nakkipiilot uppoavat aina lapsivieraisiin parhaiten, niin tälläkin kertaa. Makeana palana oli suklaa-muffinsseja, tiikerikakkua, erilaisia keksejä sekä marmeladeja. Terveellisen puolen virkaa toimittivat kurkut, porkkanat ja vesimelonit. Täytekakkua en lastenkutsuille edes laittanut tarjolle, vaan se sai odottaa iltapäivän sukulaisvieraita.
Naapurin esimerkistä laitoin jokaisen lapsen kohdalle popcornit valmiiksi laakeisiin muffinssivuokiin. Näin vältyttiin kurkotteluilta ja vahingoilta. Aikaisemmasta viisaastuneena mukit hankin tällä kertaa kannellisina, jolloin mehutkin pysyivät oikealla paikallaan.
Takapiha ja kesäinen ilma takasivat sen, että varsinaista erillistä ohjelmaa ei juuri tarvittu. Muutama leikki olisi ollut varuilta takataskussa, mutta ne saivat jäädä seuraavaan kertaan. Perinteinen onginta sen sijaan järjestettiin ja kalakin söi oikein kiitettävästi.
Miten teillä vietetään lasten syntymäpäiviä? Lähiaikoina tulossa vielä postausta lahjavinkeistä 2-vuotiaalle.

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Myrskyluodon lapset

Olimme haaveilleet retkestä Bengtskärin majakalle jo jonkin aikaa ja vihdoin tänä kesänä saimme toteutettua suunnitelman. Majakka sijaitsee Saaristomeren uloimmalla luodolla, 25 kilometriä Hangosta lounaaseen.
Bengtskäriin on muutamia vaihtoehtoisia yhteysvenereittejä. Me valitsimme Hangon Itäsatamasta lähtevänMarine Linesin Summersea-aluksen. Varasimme matkan muutamaa päivää ennen reissua Marine Linesin nettisivuilta. Matkan hinta oli aikuisilta 55 euroa ja 4-14 -vuotiailta lapsilta 23 euroa. Alle 4-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi matkaan. Hintaan sisältyi edestakaisten venematkojen lisäksi opastus ja menomatkalla lohikeittolounas. 
Matka Hangosta Bengtskäriin kestää noin puolitoista tuntia. Ja näin jälkikäteen voi todeta, että onneksi matka ei ole yhtään sen pidempi. Etenkin vuoden ikäistä oli hiukan haastavaa viihdyttää merimatkan aikana, kun liikkuminen keinuvassa aluksessa ei oikein onnistunut. Summersea-aluksella on tilaa yli 150 matkustajalle, istumapaikkoja sisällä ja ulkona, kahvila-ravintola sekä tilavat vessat. Meillä oli mukana rattaat ja ne mahtuivat hyvin kyytiin.
Perillä Bengtskärissä laitoimme rattaat kasaan, nostimme ne maihin ja kannoimme majakan pihalle. Kuopus nukahti melkein heti, kun rantauduimme ja nukkui raikkaassa meri-ilmassa koko pari tuntia kestäneen majakkasaarivierailun ajan. Varsinaisesti rattaiden kanssa liikkuminen ei rantakallioilla onnistu, eli jos mukana on ihan pieniä lapsia, joiden kanssa haluaa paikassa kierrellä, kätevintä lienee pakata mukaan kantoreppu tai -liina.
Bengtskär on paikkana lumoava; valo, silmänkantamattomiin kimmeltävä meri ja sileät rantakalliot tekivät vaikutuksen niin leikki-ikäiseen kuin meihin vanhempiinkin. Parituntisen aikana ehdimme kiivetä 52 metrin korkeuteen kohoavaan majakan torniin, kiipeillä rantakallioilla, piipahtaa majakan historiasta kertovassa museossa ja nauttia herkulliset pullakahvit majakan kahvilassa.
Avomerellä oli hellepäivänäkin tuulista, joten retkelle kannattaa pukea riittävästi lämmintä vaatetta. Pipo pysyy lapsen päässä aurinkohattua paremmin. Lämpimien vaatteiden lisäksi kumisaappaat tai ainakin vaihtosukat voi olla hyvä pakata matkaan, sillä jalat saa helposti kastumaan kalliokolojen lammikoissa tai aaltojen pärskeissä. Koska meidän juuri kävelemään oppinut taaperomme siis nukkui koko sen ajan, kun olimme Bengtskärissä, tarvitsi meidän pysyä ainoastaan kolmevuotiaan seikkailijan perässä. Muutaman kerran sydän taisi jättää pari lyöntiä väliin, kun lapsi kiipeili kallionkielekkeillä. Tarkkana siis saa olla ja pelastusliivien mukaan ottaminen liikkuvaiselle taaperolle voisi olla ihan hyvä ajatus. Paluumatka sujuikin sekä tuulten että lasten energiatason kannalta leppoisammissa merkeissä :).      

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Rentoa ruokailua Fannyssa

Kahvila-ravintola Fanny sijaitsee Sinebrychoffin, eli tuttavallisemmin Koffin puiston laidalla. Me kävimme Fannyssa lounaalla The Tall Ships Races -tapahtuman yhteydessä. Tuolloin Fanny oli täynnä lapsiperheitä, tosin suosioon vaikutti varmasti Koffin puistossa sijainnut lasten ohjelmalava.
Ravintolassa oli useita syöttötuoleja, mutta testipäivänä pieniä ruokailijoitakin oli niin paljon, että kaikille ei omia tuoleja riittänyt. Me löysimme vapaan pöydän terassilta, jonne rattaat oli helppo kärrätä ja ruokkia kuopus niissä.
Fannyn vaihtuvalta lounaslistalta testasimme burgeria, salaattibuffaa ja pyttipannua. Kolmevuotias sai syödä noutopöydästä pyttipannua kolmella eurolla. Ruoka maistui kaikille. Kuopuksen purkki lämmitettiin pyynnöstä keittiössä.
Olin näkevinäni Fannyn sivupöydällä piirustuspaperia, vaikkakaan takuuseen en tästä mene ja kyniä ei kyllä näkynyt.
Wc-tiloissa lastenhoitohuoneeksi merkityn oven takaa löytyi mielenkiintoinen vessan ja varaston yhdistelmä. Tavallinen naisten wc oli siisti ja pöytätilaa löytyi sen verran, että vaipan saisi vaihdettua sielläkin.  

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Kesäpäivä Mikkelissä

Puistovierailun jälkeen lähdimme lounastamaan Mikkelin keskustaan. Ruokailimme tutussa ja turvallisessaRossossa. Ketjun ravintoloita olemme testanneet ennenkin (esimerkiksi täällä), eikä menu Mikkelissäkään poikennut yleisestä linjasta. Jotain poikkeuksellista Mikkelin Rossosta kuitenkin löytyi. Ravintolan takanurkassa nimittäin sijaitsee mahtava leikkipaikka HupsiStella. Leikkipaikan sisustus on lähinnä söpöistä lastenhatuistaan tunnetun Tintun käsialaa. Leikkipaikan yhteydessä on imetysnurkkaus ja sen läheisyydessä lastenhoitohuone.
Ruoan jälkeen piipahdimme Kirkkopuiston leikkipuistossa. Kiipeilyteline ja keinut viihdyttivät kolmevuotiasta sillä aikaa, kun kuopus nukkui päiväunia.
Päivän päätteeksi kipusimme Naisvuoren näkötornille. Alun perin vesitorniksi rakennetussa tornissa toimii kesäaikaan kahvila ja tornin huipulta voi tutustua Mikkeliin yläilmoista. Sisäänpääsymaksu torniin on 2,50 euroa yli 11-vuotiailta ja euron 4-11 -vuotiailta. Kahvilaan ja näköalatasanteelle toki pääsee ilman maksua.
Cafe Naisvuori on kuulemma kuuluisa vohveleistaan, joten pitihän sellaista maistaa. Vohveleita saa sekä suolaisella että makealla täytteellä, me testasimme hillo-jäätelö-kermavaahto -yhdistelmää. Makoisalta maistui, vaikkakaan 8 euron kappalehintaan emme raaskineet ihan jokaiselle omaa vohvelia ostaa. Niin ja olihan annoksella kokoakin sen verran, että yhdestä vohvelista riitti hyvin useammalle maistelijalle.
Naisvuorelta löytyy myös näin aikuisen silmään aika vaatimaton, yhdestä kiipeilytelineestä koostuva, leikkipaikka. Sekin tuli lasten toiveesta kuitenkin testattua.
Paluumatkalla ajelimme vielä Kenkäveron kautta hakemaan puutarhainspiraatiota. Tässä vaiheessa päivän touhut olivat jo uuvuttaneet junioritestaajan, mutta ihan viihdyttävän oloinen leikkipuisto näytti Kenkäverostakin löytyvän. 
Onkohan lukijoiden joukossa mikkeliläisiä tai kaupunkia muuten hyvin tuntevia? Olisi kiva kuulla tähän paikallisten suosituksia kaupungin lapsiystävällisistä kohteista :)