Muutama viikko sitten sadepäiviä riitti ja riitti, yksi toisensa jälkeen. Eräänä tällaisena sateisen harmaana aamuna olin lasten kanssa yksin kotona. Odottelimme isän kesäloman alkua ja kaikki kaveritkin tuntuivat olevan jossain päin maailmaa lomailemassa. Esikoinen, 4 vee, kysyi; "Voitaisiinko mennä johonkin kivaan sisäleikkipaikkaan?". Ja jotenkin se "Joo-o, mennään vaan..." vain lipsahti suustani, vaikka yleensä koen aika uuvuttaviksi pomppulinnapaikkavierailut leikki-ikäisen ja taaperon kanssa, ainakin ilman apukäsiä.
Mutta luvattu mikä luvattu! Päätin, että testaisimme hyvien julkisten yhteyksien päähän, Sörnäisten Kurvin lähelle, keväällä avatun Murulandian. Googlettelin nopsasti paikkaa ja vaikka kokemuksia löytyikin aika vähän, olivat ne pääosin positiivisia (jopa kriittisyydestään tunnetuilla keskustelupalstoilla ;) ). Mukaan pakkasimme sisätossut ja juomapullot. Netistä luin, että omia eväitä ei Murulandiassa saa syödä, joten ne jätimme suosiolla kotiin ja varasin sen sijaan vähän lounasrahaa.
Murulandia oli helppo löytää. Paikka sijaitsee lyhen kävelymatkan päässä Sörnäisten metroasemalta, ulkoapäin tavallisen toimistotalon ensimmäisessä kerroksessa. Eteisessä oli naulakkojen lisäksi oma huone rattaiden säilytykseen. Kuopus oli kuitenkin nukahtanut menomatkalla päiväunille, joten sain luvan ottaa rattaat mukaan sisätiloihin.
Sisäänpääsymaksu Murulandiaan on 18 euroa yli 1-vuotiailta, 8 euroa 6 kk - 1 vuoden ikäisiltä ja 12 euroa aikuisilta. Testipäivänä aikuiset pääsivät tarjoushinnalla sisään, mutta kyllä 42 euroa meidän kolmen huveista hiukan kirpaisi. Meille ensikertalaisille Murulandiaan tutustuminen aloitettiin opastuksen kera. Ja opastettu kierros tuli kyllä tarpeeseen, sen verran monenlaista juttua Murulandiasta löytyi. Oli laboratorio, sensoripöytiä, taidepaja, pimeä huone, valohuoneet aikuisille ja lapsille, vesileikkejä, luontopolku, joulumaailma, seikkailurata, kauppaleikki, nukkeneuvola, soittimia ja pelejä, junaratoja, nukkekoteja ja autoja joka lähtöön....Esikoisen silmät laajenivat hämmästyksestä ja ihastuksesta, kaikki tämä vain leikkimistä varten!
Pikkuveljen nukkuessa aloitimme 4-vuotiaan kanssa Murulandiaan tutustumisen laboratoriosta. Lasta kiinnostivat kovasti eri eläinten ruumiinrakennetta esittelevät mallit, esimerkiksi sammakon jalkojen isot hyppylihakset. Hartaudella tutkittiin myös mitä kaikkea löytyy meidän jokaisen hampaan tai silmän sisältä ja miltä näyttävät nuhaa tai vatsatautia aiheuttavat virukset ja bakteerit. Labrahuoneessa oli myös mikroskooppeja, joilla olisi saanut tutkia esimerkiksi kärpäsiä tai verta (testilaseja olisi saanut lainata kassalta), mutta tämä tuntui leikki-ikäisestä vielä ilmeisesti vähän liian jännittävältä. Laboratoriossa oli lisäksi erilaisia rakennussarjoja ja mekin onnistuimme kokoamaan lapsen kanssa Star Wars -musiikkia soittavan vempeleen.
Isossa leikkisalissa luonnosta ja eläimistä kiinnostunut lapsi säntäsi ensimmäisenä "luontopolulle". Ainavihreiden puiden ja kukkien lomassa kulki pieni polku, jolla saattoi törmätä pehmoisiin metsän asukkaisiin, kurkata pesäkoloon ja opiskella mielenkiintoisia yksityiskohtia luonnosta ja eläimistä.
Useimmista muista sisäleikkipuistoista poiketen Murulandiassa painopiste on fyysisen toiminnan, hyppimisen, pomppimisen ja pelailun sijaan leikkimisessä. Yksityiskohtia pursuavat leikkimaailmat imaisevat lapset mukanaan ja vilkkaampikin napero jaksaa keskittyä touhuamiseen. Muutama liikunnallinenkin piste paikasta kuitenkin löytyi. Näistä seikkailurata oli kovasti 4-vuotiaan mieleen. Kaikkein kivointa oli kuulemma liukua vaijeria pitkin. Huuuiiih! Oli muuten hauskaa aikuisestakin!
Pikkuveljen herättyä päiväunilta alkoi olla lounasaika. Tarjolla oli muutama kotiruokatyyppinen lämminruokavaihtoehto. Meidän lapset valitsivat listalta hernekeittoa. Lasten keittoannos maksoi kolmisen euroa. Muksujen keitot ja mehut sekä äidin täytetty leipä kustansivat kaikki yhteensä alle kympin, eli suht edullisesti saatiin vatsan täytettä. Vessat olivat siistit ja kaikki lasten kanssa asiointiin tarvittava hoitopöydistä pottiin löytyi.
Kahden vesselin kanssa jatkoimme leikkejä ensin isossa leikkisalissa. Sopivalle leikkimiskorkeudelle asetetut juna- ja autoradat sekä pienoismaailmat viihdyttivät lapsia ja äiti sai rentoutua säkkituolilla. Seikkailurata oli 2-vuotiaalle vielä vähän haastava, mutta viereisestä huoneesta löytyi jännittävä lasten valohuone. Täällä suuri hitti oli väriä vaihtava pallomeri.
Kun ison leikkisalin melkeinpä kaikki pisteet oli tutkittu ja testattu vähän joka juttua, siirryimme takaisin pienempiin huoneisiin. Piipahdimme vauvahuoneessa, jossa oli valtava valikoima puuhamattoja ja aktiviteettileluja sekä aikuisten valohuoneessa, jonka leikkiakvaario kiinnosti etenkin nuorempaa lasta. Lopulta käytävän päästä löytyi huone, josta ei olisi maltettu lähteä millään pois. Taidepajan vanha kunnon vesileikkipiste kirvoitti innostuneita huudahduksia varsinkin kuopukselta. Veneleikin lomassa isoveli malttoi vähän taiteillakin. Perinteisten maalausvälineiden lisäksi huoneessa oli vapaasti käytettävissä mm. erilaisia muovailutarvikkeita ja helmiaskartelumateriaaleja.
Murulandian omistaa suomalais-venäläinen perhe. Paikan konsepti on kuulemma maailmallakin ainutlaatuinen ja on saanut vaikutteita sisäleikkipaikoista ympäri maailman. Se, että Murulandia on perustettu entisiin toimistotiloihin, pistää osittain (aikuisen) silmään. Lapsia ja leikkimistä tämä ei kuitenkaan häiritse. Ainakin testipäivänä joka puolella oli tosi siistiä, ei villakoiria tai epämääräisiä tahmoja missään. Henkilökunta siivoilee päivän mittaan leikkien jälkiä, mutta kivaa on, että siivouksen aika on vasta sen jälkeen, kun leikit on leikitty.
Murulandia on suorastaan hämmentävän täynnä tekemistä ja pieniä, hauskoja yksityiskohtia, joista tässä on esiteltynä vain pieni osa. Kannattaakin käydä itse paikan päällä ihmettelemässä! Aikaa ensivisiitille suosittelen varaamaan reilusti, jotta leikkiä ehtii koko rahan edestä. Mekin viihdyimme Murulandiassa melkein kuusi tuntia (ja voin sanoa, että ihan easy-peasy homma ei ollut saada näitä murusia lähtemään kotimatkalle...).
Onko joku teistä jo ennättänyt testaamaan Murulandian?
Mutta luvattu mikä luvattu! Päätin, että testaisimme hyvien julkisten yhteyksien päähän, Sörnäisten Kurvin lähelle, keväällä avatun Murulandian. Googlettelin nopsasti paikkaa ja vaikka kokemuksia löytyikin aika vähän, olivat ne pääosin positiivisia (jopa kriittisyydestään tunnetuilla keskustelupalstoilla ;) ). Mukaan pakkasimme sisätossut ja juomapullot. Netistä luin, että omia eväitä ei Murulandiassa saa syödä, joten ne jätimme suosiolla kotiin ja varasin sen sijaan vähän lounasrahaa.
Murulandia oli helppo löytää. Paikka sijaitsee lyhen kävelymatkan päässä Sörnäisten metroasemalta, ulkoapäin tavallisen toimistotalon ensimmäisessä kerroksessa. Eteisessä oli naulakkojen lisäksi oma huone rattaiden säilytykseen. Kuopus oli kuitenkin nukahtanut menomatkalla päiväunille, joten sain luvan ottaa rattaat mukaan sisätiloihin.
Sisäänpääsymaksu Murulandiaan on 18 euroa yli 1-vuotiailta, 8 euroa 6 kk - 1 vuoden ikäisiltä ja 12 euroa aikuisilta. Testipäivänä aikuiset pääsivät tarjoushinnalla sisään, mutta kyllä 42 euroa meidän kolmen huveista hiukan kirpaisi. Meille ensikertalaisille Murulandiaan tutustuminen aloitettiin opastuksen kera. Ja opastettu kierros tuli kyllä tarpeeseen, sen verran monenlaista juttua Murulandiasta löytyi. Oli laboratorio, sensoripöytiä, taidepaja, pimeä huone, valohuoneet aikuisille ja lapsille, vesileikkejä, luontopolku, joulumaailma, seikkailurata, kauppaleikki, nukkeneuvola, soittimia ja pelejä, junaratoja, nukkekoteja ja autoja joka lähtöön....Esikoisen silmät laajenivat hämmästyksestä ja ihastuksesta, kaikki tämä vain leikkimistä varten!
Pikkuveljen nukkuessa aloitimme 4-vuotiaan kanssa Murulandiaan tutustumisen laboratoriosta. Lasta kiinnostivat kovasti eri eläinten ruumiinrakennetta esittelevät mallit, esimerkiksi sammakon jalkojen isot hyppylihakset. Hartaudella tutkittiin myös mitä kaikkea löytyy meidän jokaisen hampaan tai silmän sisältä ja miltä näyttävät nuhaa tai vatsatautia aiheuttavat virukset ja bakteerit. Labrahuoneessa oli myös mikroskooppeja, joilla olisi saanut tutkia esimerkiksi kärpäsiä tai verta (testilaseja olisi saanut lainata kassalta), mutta tämä tuntui leikki-ikäisestä vielä ilmeisesti vähän liian jännittävältä. Laboratoriossa oli lisäksi erilaisia rakennussarjoja ja mekin onnistuimme kokoamaan lapsen kanssa Star Wars -musiikkia soittavan vempeleen.
Isossa leikkisalissa luonnosta ja eläimistä kiinnostunut lapsi säntäsi ensimmäisenä "luontopolulle". Ainavihreiden puiden ja kukkien lomassa kulki pieni polku, jolla saattoi törmätä pehmoisiin metsän asukkaisiin, kurkata pesäkoloon ja opiskella mielenkiintoisia yksityiskohtia luonnosta ja eläimistä.
Useimmista muista sisäleikkipuistoista poiketen Murulandiassa painopiste on fyysisen toiminnan, hyppimisen, pomppimisen ja pelailun sijaan leikkimisessä. Yksityiskohtia pursuavat leikkimaailmat imaisevat lapset mukanaan ja vilkkaampikin napero jaksaa keskittyä touhuamiseen. Muutama liikunnallinenkin piste paikasta kuitenkin löytyi. Näistä seikkailurata oli kovasti 4-vuotiaan mieleen. Kaikkein kivointa oli kuulemma liukua vaijeria pitkin. Huuuiiih! Oli muuten hauskaa aikuisestakin!
Pikkuveljen herättyä päiväunilta alkoi olla lounasaika. Tarjolla oli muutama kotiruokatyyppinen lämminruokavaihtoehto. Meidän lapset valitsivat listalta hernekeittoa. Lasten keittoannos maksoi kolmisen euroa. Muksujen keitot ja mehut sekä äidin täytetty leipä kustansivat kaikki yhteensä alle kympin, eli suht edullisesti saatiin vatsan täytettä. Vessat olivat siistit ja kaikki lasten kanssa asiointiin tarvittava hoitopöydistä pottiin löytyi.
Kahden vesselin kanssa jatkoimme leikkejä ensin isossa leikkisalissa. Sopivalle leikkimiskorkeudelle asetetut juna- ja autoradat sekä pienoismaailmat viihdyttivät lapsia ja äiti sai rentoutua säkkituolilla. Seikkailurata oli 2-vuotiaalle vielä vähän haastava, mutta viereisestä huoneesta löytyi jännittävä lasten valohuone. Täällä suuri hitti oli väriä vaihtava pallomeri.
Kun ison leikkisalin melkeinpä kaikki pisteet oli tutkittu ja testattu vähän joka juttua, siirryimme takaisin pienempiin huoneisiin. Piipahdimme vauvahuoneessa, jossa oli valtava valikoima puuhamattoja ja aktiviteettileluja sekä aikuisten valohuoneessa, jonka leikkiakvaario kiinnosti etenkin nuorempaa lasta. Lopulta käytävän päästä löytyi huone, josta ei olisi maltettu lähteä millään pois. Taidepajan vanha kunnon vesileikkipiste kirvoitti innostuneita huudahduksia varsinkin kuopukselta. Veneleikin lomassa isoveli malttoi vähän taiteillakin. Perinteisten maalausvälineiden lisäksi huoneessa oli vapaasti käytettävissä mm. erilaisia muovailutarvikkeita ja helmiaskartelumateriaaleja.
Murulandian omistaa suomalais-venäläinen perhe. Paikan konsepti on kuulemma maailmallakin ainutlaatuinen ja on saanut vaikutteita sisäleikkipaikoista ympäri maailman. Se, että Murulandia on perustettu entisiin toimistotiloihin, pistää osittain (aikuisen) silmään. Lapsia ja leikkimistä tämä ei kuitenkaan häiritse. Ainakin testipäivänä joka puolella oli tosi siistiä, ei villakoiria tai epämääräisiä tahmoja missään. Henkilökunta siivoilee päivän mittaan leikkien jälkiä, mutta kivaa on, että siivouksen aika on vasta sen jälkeen, kun leikit on leikitty.
Murulandia on suorastaan hämmentävän täynnä tekemistä ja pieniä, hauskoja yksityiskohtia, joista tässä on esiteltynä vain pieni osa. Kannattaakin käydä itse paikan päällä ihmettelemässä! Aikaa ensivisiitille suosittelen varaamaan reilusti, jotta leikkiä ehtii koko rahan edestä. Mekin viihdyimme Murulandiassa melkein kuusi tuntia (ja voin sanoa, että ihan easy-peasy homma ei ollut saada näitä murusia lähtemään kotimatkalle...).
Onko joku teistä jo ennättänyt testaamaan Murulandian?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti