Vietimme kesälomallamme kolme päivää Gotlannissa. Eilen kerroimme muutamista tärpeistä saaren pohjoisosassa ja seuraavassa vielä oma postauksensa yhdestä käyntikohteesta. Etukäteen olimme suunnitelleet, että otamme loman rennosti ja menemme sinne minne nokka näyttää. Vain yksi käyntikohde oli jo ennalta sovittu ja se oli tietenkin Visbyn eteläpuolella Kneibbyssä sijaitseva Sommarland ja Peppi Pitkätossun Huvikumpu. Tätä kohdetta lapset odottivat kovasti ja sinne me suuntasimmekin heti ensimmäisenä kokonaisena reissupäivänä.
Sommarlandin pääsyliput eivät ole sieltä halvimmasta päästä (250 Kr/kpl) ja lompakko kiitti, että nuorimmainen ei ollut vielä ehtinyt täyttää kriittistä 3-vuoden ikää. Samalla lipulla olisi päässyt sisään myös viereiseen vesipuistoon, mutta me emme tätä optiota tällä kertaa käyttäneet.
Mitä huvipuistossa sitten oli? No, se Peppi Pitkätossun talo katsastettiin tietysti heti ensimmäisenä. Hempeän värinen Huvikumpu oli helppo havaita huvipuiston keskeltä, eikä lapsia pidätellyt enää mikään. Huvikummun läpi kulki polku, joka johti nukkuvan Pepin, pikku-Ukon ja hurjien merirosvojen läpi yläkertaan, mistä johti vekkulamainen liukumäki takaisin alas. Tätä hieman jännittävääkin polkua pitkin lapset seikkailivat kerta toisensa jälkeen iloisena.
Huvikumpu oli ainoa Peppi-aiheinen kohde koko huvipuistossa. Muuten puistoalue täyttyi perinteisistä tivolilaitteista, kuten törmäilyautoista, vuoristoradasta, pomppulinnoista ja karusellista. Lapset kuitenkin viihtyivät monen monta tuntia – eikä meillä ollut mihinkään kiire. Pieni pettymyksen aihe oli se, että Peppi vain nukkui ja nukkui talossaan, eikä herännyt vaikka kuinka yritettiin herätellä. Ainoa hetki, kun Peppi oli hereillä, oli teatteriesityksessä.
Sisäänpääsymaksujen jälkeen puiston hintataso tuntui melko kohtuulliselta. Toki ruuista huvipuistossa saa aina maksaa sen huvipuistolisän, mutta ryöstötunnetta paikassa ei tullut. Laitteet tuntuivat olevan jonkun isomman huvipuiston jäämistöä, mutta leikki-ikäisiä lapsia se ei tuntunut haittaavan. Meidän perheen lemppareiksi osoittautuivat kullanhuuhdonta, sähköautorata ja se Pepin talo.
Sommarlandin pääsyliput eivät ole sieltä halvimmasta päästä (250 Kr/kpl) ja lompakko kiitti, että nuorimmainen ei ollut vielä ehtinyt täyttää kriittistä 3-vuoden ikää. Samalla lipulla olisi päässyt sisään myös viereiseen vesipuistoon, mutta me emme tätä optiota tällä kertaa käyttäneet.
Mitä huvipuistossa sitten oli? No, se Peppi Pitkätossun talo katsastettiin tietysti heti ensimmäisenä. Hempeän värinen Huvikumpu oli helppo havaita huvipuiston keskeltä, eikä lapsia pidätellyt enää mikään. Huvikummun läpi kulki polku, joka johti nukkuvan Pepin, pikku-Ukon ja hurjien merirosvojen läpi yläkertaan, mistä johti vekkulamainen liukumäki takaisin alas. Tätä hieman jännittävääkin polkua pitkin lapset seikkailivat kerta toisensa jälkeen iloisena.
Huvikumpu oli ainoa Peppi-aiheinen kohde koko huvipuistossa. Muuten puistoalue täyttyi perinteisistä tivolilaitteista, kuten törmäilyautoista, vuoristoradasta, pomppulinnoista ja karusellista. Lapset kuitenkin viihtyivät monen monta tuntia – eikä meillä ollut mihinkään kiire. Pieni pettymyksen aihe oli se, että Peppi vain nukkui ja nukkui talossaan, eikä herännyt vaikka kuinka yritettiin herätellä. Ainoa hetki, kun Peppi oli hereillä, oli teatteriesityksessä.
Sisäänpääsymaksujen jälkeen puiston hintataso tuntui melko kohtuulliselta. Toki ruuista huvipuistossa saa aina maksaa sen huvipuistolisän, mutta ryöstötunnetta paikassa ei tullut. Laitteet tuntuivat olevan jonkun isomman huvipuiston jäämistöä, mutta leikki-ikäisiä lapsia se ei tuntunut haittaavan. Meidän perheen lemppareiksi osoittautuivat kullanhuuhdonta, sähköautorata ja se Pepin talo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti