Seurasin yhdellä mummolareissulla lasten leikkejä. Mummolan leluvalikoima on suloinen sekamelska uusia ja vanhoja, kirppikseltä löydettyjä, minulta ja sisaruksilta perittyjä sekä lasten kotoa tuomia ja mummolaan jättämiä leluja.
On jotenkin mieltä lämmittävää katsoa, kun omat lapset leikkivät samoilla leluilla, jotka itselle olivat tärkeitä, kun olin pieni. Samat legot...
...samat rakennuspalikat...
...samat pikkuautot ja tuo ihana koira! Meillä sen nimi taisi olla Ressu.
My Little Ponyt, joita meillä oli vain nuo kaksi, mutta hyvin ovat kestäneet leikeissä mukana.
Samalla aloin miettiä, että mitähän näistä omien lasten leluista laittaisin jemmaan, kun niillä ei enää leikitä.
Ainakin joitain klassikoita, kuten legoja täytyy säästää varmasti itsekin. Ne kun tuntuvat viihdyttävän lapsia sukupolvesta toiseen.
Puulelut ovat kauniita ja Brion junarata varmasti olisi kiva juttu vielä muutaman kymmenen vuoden päästäkin.
Muovileluista söpöimpiä ovat, sekä äidin että lasten mielestä, Oktonautit. Näitä on metsästetty ulkomaan lomareissuilta ja työmatkoilta sukulaisten ja ystävien avustuksella, mutta on niillä leikittykin! Eikä mikään ole mennyt vielä rikki, eli Kapteeni Valkonen miehistöineen voisivat olla potentiaalisia säästökohteita.
Esikoinen ehti saada vielä viimeisten joukossa äitiyspakkauksen mukana hymynaama-helistimen, joka varmasti pääsee myös säästettävien tavaroiden laatikkoon.
Löytyykö kuvista tuttuja juttuja? Entä mitä leluja teidän perheessä säästetään, vai meneekö kaikki kiertoon?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti