Mikähän siinä mahtaa olla, että poliisin ja palomiehen ammatit ovat niin kovin kiehtovia pienten poikien ja tyttöjen mielestä? Meidän testiryhmällämme oli hyviä kokemuksia Tampereen poliisimuseosta ja odotukset olivat korkealla myös kotikaupunkiin Helsinkiin remontin jäljiltä melko hiljattain avautuneen palomuseon suhteen.
Helsingin pelastuslaitoksen palomuseo sijaitsee Erottajan pelastusaseman yhteydessä, osoitteessa Korkeavuorenkatu 26. Museolla on ainakin toistaiseksi hyvin rajoitetut aukioloajat. Suuremmalle yleisölle paikka on avoinna ainoastaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Tarkemmat aukioloajat kannattaa tarkistaa museon omilta nettisivuilta. Sisäänpääsymaksu museoon on varsin lompakkoystävällinen, 2 euroa yli 15-vuotiailta vierailijoilta, sitä nuoremmat pääsevät sisään ilmaiseksi.
Punatiilinen Erottajan pelastusasema on torneineen jo rakennuksena hieno. Torniin on päässyt välillä kiipeämäänkin, esimerkiksi Helsinki-päivänä torni on ollut toisinaan avoinna yleisölle. Palomuseon sisäänkäynti sijaitsee pelastusaseman sisäpihalla. Opasteet olivat selkeät ja löysimme perille ilman suurempia ongelmia. Lapset ihastelivat jo matkan varrella lasiovien takaa pilkottavia ihka oikeita pelastusajoneuvoja.
Palomuseon näyttelytilat sijaitsevat kolmessa kerroksessa. Museon hissi on kuulemma hankalakäyttöinen, joten me päätimme jättää isomman taaperon rattaat ensimmäiseen kerrokseen parkkiin kiertelyn ajaksi. Lapset lähtivät innokkaina tutustumaan palo- ja pelastustoiminnan historiaan. Ensimmäisestä kerroksesta löytyi vanhaa palokalustoa, mm. hevosvetoiset kärryt ja paloautoja vuosikymmenten takaa. Piipaa-autojen lisäksi lapsia riemastutti pieni hauska yksityiskohta, nimittäin palomiesten tanko, jota piti totta kai käydä testaamassa. Ensimmäisen kerroksen toisessa näyttelyhuoneessa on iso valikoima leikki- ja pienoispaloautoja. Tosin visusti lasivitriinissä, eli näitä sai vain katsella ihastellen.
Toiseen kerrokseen kapusimme isompien lasten kanssa portaita pitkin. Porukan pienin tuli äidin ja rattaiden kanssa sillä hankalaksi mainostetulla hissillä, jonka käyttö tosiaan vaati pientä harjoittelua. Museon toisessa kerroksessa on näytillä muun muassa Helsingin pelastusasemien pienoismallit, palomiesten vuosien saatossa muuttunutta työvaatemuotia sekä ensihoitajien tarpeistoa. Isolta seinäkartalta oli mielenkiintoista tutkia, missä sijaitsee omaa kotia lähinnä oleva paloasema.
Museon kolmas kerros on oikeastaan vain pieni tasanne, joka oli lasten toimesta hyvin nopeasti nähty. Parasta antia tuolla oli seinälle kiinnitetty Viisi pientä palosotilasta -satu, jota meilläkin on luettu ahkeraan.
Palomuseo-käynti jätti näin vanhemman näkökulmasta vähän ristiriitaisen olon. On mahtava juttu, että palomiesten kiehtovaan ammattiin pääsee tutustumaan aivan Helsingin keskustassa. Pääsymaksu on pieni ja siistissä museossa tilat hohtivat kilpaa puunattujen museopaloautojen kylkien kanssa. Kun hissin kanssa tuli tutuksi, oli tiloissa melko helppo liikkua myös lasten kanssa.
Mutta sitten siihen asiaan, mitä jäimme miettimään ja vähän harmittelemaankin. Palomuseossa olisi paljon potentiaalia nousta lapsiperheiden suosikiksi ja museon teemasta voisi ammentaa vaikka mitä. Tällä hetkellä näyttelyissä on kuitenkin valitettavan vähän toiminnallisuutta ja on kieltämättä vähän tylsää, kun melkein kaikki kiinnostavat jutut ovat turvaköysien tai lasivitriinien takana. Esimerkiksi pieni lapsille varattu nurkkaus paloasemaleikkeineen, paloauto tai ambulanssi, johon olisi päässyt sisään tutustumaan tai juniorikokoiset palomiesvarusteet, joita saisi sovitella päälle, olisi tehnyt museovierailusta huomattavasti mielekkäämmän. Sen verran innokkaita palomies-Sameja ja -Pennyjä testiryhmästä kuitenkin löytyy, että saattaa olla, että museossa täytyy vierailla toistekin.
Helsingin pelastuslaitoksen palomuseo sijaitsee Erottajan pelastusaseman yhteydessä, osoitteessa Korkeavuorenkatu 26. Museolla on ainakin toistaiseksi hyvin rajoitetut aukioloajat. Suuremmalle yleisölle paikka on avoinna ainoastaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Tarkemmat aukioloajat kannattaa tarkistaa museon omilta nettisivuilta. Sisäänpääsymaksu museoon on varsin lompakkoystävällinen, 2 euroa yli 15-vuotiailta vierailijoilta, sitä nuoremmat pääsevät sisään ilmaiseksi.
Punatiilinen Erottajan pelastusasema on torneineen jo rakennuksena hieno. Torniin on päässyt välillä kiipeämäänkin, esimerkiksi Helsinki-päivänä torni on ollut toisinaan avoinna yleisölle. Palomuseon sisäänkäynti sijaitsee pelastusaseman sisäpihalla. Opasteet olivat selkeät ja löysimme perille ilman suurempia ongelmia. Lapset ihastelivat jo matkan varrella lasiovien takaa pilkottavia ihka oikeita pelastusajoneuvoja.
Palomuseon näyttelytilat sijaitsevat kolmessa kerroksessa. Museon hissi on kuulemma hankalakäyttöinen, joten me päätimme jättää isomman taaperon rattaat ensimmäiseen kerrokseen parkkiin kiertelyn ajaksi. Lapset lähtivät innokkaina tutustumaan palo- ja pelastustoiminnan historiaan. Ensimmäisestä kerroksesta löytyi vanhaa palokalustoa, mm. hevosvetoiset kärryt ja paloautoja vuosikymmenten takaa. Piipaa-autojen lisäksi lapsia riemastutti pieni hauska yksityiskohta, nimittäin palomiesten tanko, jota piti totta kai käydä testaamassa. Ensimmäisen kerroksen toisessa näyttelyhuoneessa on iso valikoima leikki- ja pienoispaloautoja. Tosin visusti lasivitriinissä, eli näitä sai vain katsella ihastellen.
Toiseen kerrokseen kapusimme isompien lasten kanssa portaita pitkin. Porukan pienin tuli äidin ja rattaiden kanssa sillä hankalaksi mainostetulla hissillä, jonka käyttö tosiaan vaati pientä harjoittelua. Museon toisessa kerroksessa on näytillä muun muassa Helsingin pelastusasemien pienoismallit, palomiesten vuosien saatossa muuttunutta työvaatemuotia sekä ensihoitajien tarpeistoa. Isolta seinäkartalta oli mielenkiintoista tutkia, missä sijaitsee omaa kotia lähinnä oleva paloasema.
Museon kolmas kerros on oikeastaan vain pieni tasanne, joka oli lasten toimesta hyvin nopeasti nähty. Parasta antia tuolla oli seinälle kiinnitetty Viisi pientä palosotilasta -satu, jota meilläkin on luettu ahkeraan.
Palomuseo-käynti jätti näin vanhemman näkökulmasta vähän ristiriitaisen olon. On mahtava juttu, että palomiesten kiehtovaan ammattiin pääsee tutustumaan aivan Helsingin keskustassa. Pääsymaksu on pieni ja siistissä museossa tilat hohtivat kilpaa puunattujen museopaloautojen kylkien kanssa. Kun hissin kanssa tuli tutuksi, oli tiloissa melko helppo liikkua myös lasten kanssa.
Mutta sitten siihen asiaan, mitä jäimme miettimään ja vähän harmittelemaankin. Palomuseossa olisi paljon potentiaalia nousta lapsiperheiden suosikiksi ja museon teemasta voisi ammentaa vaikka mitä. Tällä hetkellä näyttelyissä on kuitenkin valitettavan vähän toiminnallisuutta ja on kieltämättä vähän tylsää, kun melkein kaikki kiinnostavat jutut ovat turvaköysien tai lasivitriinien takana. Esimerkiksi pieni lapsille varattu nurkkaus paloasemaleikkeineen, paloauto tai ambulanssi, johon olisi päässyt sisään tutustumaan tai juniorikokoiset palomiesvarusteet, joita saisi sovitella päälle, olisi tehnyt museovierailusta huomattavasti mielekkäämmän. Sen verran innokkaita palomies-Sameja ja -Pennyjä testiryhmästä kuitenkin löytyy, että saattaa olla, että museossa täytyy vierailla toistekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti