Testiryhmän aikaisempien (mm. täällä ja täällä) kokemusten perusteella nepalilaisissa ravintoloissa suhtaudutaan suopeasti lapsivieraisiin. Niinpä päätimme eräänä retkipäivänä poiketa lounaalla Rautatientorin laidalla sijaitsevassa Mount Everest -ravintolassa.
Ravintolaan on katutasosta muutama porras, mutta niistä selviää kyllä rattaidenkin kanssa. Meidät ohjattiin nurkkapöytään, jonka viereen rattaatkin mahtuivat. Pienimmälle tuotiin pyydettäessä syöttötuoli ja hänen purkkiruokansa lämmitettiin keittiössä.
Aikuisten oli helppo löytää lounaslistalta mieleinen ruoka-annos, mutta kolmevuotiaan syömisten kanssa meni hieman vaikeaksi. Mitään lasten annosta ei ollut saatavilla. Tarjoilija ehdotti, että lapsi voisi syödä äidin annoksesta, siitä kuulemma riittäisi molemmille. Olin jo tilaamassa nälkäiselle lapselle omaa aikuisten koon annosta, mutta siinä vaiheessa tarjoilija pudisteli päätään, joten päätin, että kokeillaan sitten, saammeko jaetusta ruoasta vatsat täyteen.
No, riittihän siitä annoksesta molemmille. Riisiä saimme vielä ison kulhollisen. Mukavaa olisi ollut, jos lapsiasiakas olisi huomioitu tuomalla hänelle oma lautanen, salaattilautanen kun oli aika pienikokoinen. Ruoka oli perushyvää nepalilaista, mutta lasten kanssa ruokailuun suosittelemme vaikkapa Herttoniemen Gurkhaa, jossa on herkullisen ruoan ja ystävällisen palvelun lisäksi bonuksena leikkinurkka.
WC-tilat Mount Everestissä olivat siistit ja tilavat, pottaa saati hoitopöytää niistä tosin ei löytynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti