Arabian hevosia (ja poneja)

Teimme kuopuksen kanssa kesälomalla epäonnisen retken Kumpulan Vekarakirppikselle. Epäonnisen siksi, että kirppis olikin koko heinäkuun suljettu. Mietin jo, että hyppäisimme seuraavaan bussiin ja lähtisimme takaisin kotiin, mutta sitten muistin, että ystäväni oli hiljattain kertonut käyneensä pienen poikansa kanssa Annalanpuistossa katsomassa hevosia ja ajattelin, että kun nyt olimme ihan siinä lähellä, voisimme saman tien mekin piipahtaa paikalla. 

Matkaa Annalan kartanolle (osoitteeseen Hämeentie 154) on Kumpulasta noin kilometrin verran, mikä oli juuri riittävästi, että lapsi ehti nukahtaa päiväunille rattaisiin. Hyödynsin päiväunihetken tehokkaasti kiertelemällä Arabiakeskuksen outlet-myymälöissä ja ostamalla vähän evästä ex tempore -piknikillemme.

Sitten hevosten luo! Annalanpuisto sijaitsee siis Arabiassa, vastapäätä blogissakin testattua Dylan-ravintolaa. Osa puiston rakennuksista on yksityisiä ja jos en olisi tiennyt, että talojen takaa löytyy heppoja, en olisi kyllä ikinä osannut niiden luokse suunnistaa. Mutta sieltä hevoset ja ponit löytyivät aitauksistaan. Yksivuotiaasta isot eläimet olivat huippukiinnostavia. Vaikka eläimet vaikuttivatkin säyseiltä yksilöiltä, lähempää tuttavuutta emme niiden kanssa tehneet, vaan tyydyimme ihastelemaan hevosia kauempaa.

Kun eläimiä oli ihmetelty riittävästi, jatkoimme matkaa Annalan kartanon etupuolen nurmikolle,missä pidimme evästauon kukkien keskellä.

P.S. Annalanpuiston vieressä on myös pieni leikkipaikka, josta blogissa on ollut juttua täällä.  

Lasten kanssa liikkuminen Berliinissä

Liikuimme Berliinin matkallamme kaupungissa pääosin julkista liikennettä hyväksi käyttäen. Kuten jo aiemmin kerroimme, lentokentältä otimme taksin hotellille ja paluumatkalla samaten. Muut matkat kuljimme kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä.

Olimme etukäteen saaneet vinkkiä, että bussit nro 100 ja 200 ovat melkein kuin sightseeing-busseja, sillä ne kulkevat pitkän reitin kaupungin halki. Osa porukastamme lähtikin edulliselle kiertoajelulle julkisella, kaksikerrosbussilla nro 200. Busseja liikkui erittäin usein ja niiden kyydissä pääsi näkemään hyvin kaupunkia, joskin ilman oppaan selostusta. 

Kaikki, tai ainakin ne julkiset välineet, joita me käytimme, olivat erittäin helppoja liikkua. Aikataulut olivat selkeitä ja näyttötauluista oli helppo seurata, mikä pysäkki tai asema oli seuraavaksi vuorossa. Juna- tai metroasemilla oli helppo löytää hissit ja kaikki vaunut, kuten myös käyttämämme bussit, olivat matalalattiaisia. Rattaiden kanssa oli siis erittäin helppoa liikkua.Erityisen tyytyväinen olin Berliinissä liikkuviin busseihin. Usein suurkaupungeissa tulee käytettyä enemmänkin raideliikennettä, mutta Berliinissä käytimme usein myös busseja. Käyttämämme bussit olivat kaikki kaksikerroksisia ja alakerrassa oli rattaille todella ruhtinaallisesti tilaa. Leikki-ikäinen tykkäsi katsella maisemia yläkerrasta ja taaperon rattaat mahtuivat joka kerta helposti kyytiin.

Onko Berliinin julkinen liikenne teille entuudestaan tuttu?

Ruokailut Berliinissä - Lasten matkassa

Seuraavana Berliini-postauksista on vuorossa ruokailut meidän silmin. Ulkomailla lasten matkassa liikkuessa ei ravintoloiden tasoille tule laitettua yleensä niin paljon painoarvoa. Ruokailuhetki on kuitenkin monesti melko hätäinen, eikä ruuasta ehdi välttämättä nauttia ihan haluamallaan tavalla. Meidän tarkoituksenamme Berliinissä oli monestikin löytää paikka, josta löytyisi leikki-ikäisellekin maistuvaa ruokaa, emmekä niinkään laskeneet kaloreita tai muita terveellisyyspisteitä.

Rytmimme reissussa oli sellainen, että söimme aamulla hotellissa erittäin tuhdin aamupalan, jolloin ei ollut niin suurta haittaa, vaikka lounas välillä vähän siirtyikin. Lounasta ja/tai päivällistä söimme jossain eteen sattuneessa ravintolassa ja välipaloja napsittiin aina nälän sattuessa. Iltapalana taapero nautti kotimaasta tuotuja Muksu-puuroja (ovat muuten huippuja reissussa!) ja leikki-ikäiselle haettiin iltapalaa kaupasta. Hotellihuoneessamme ei ollut minibaaria/jääkaappia, joten eväiden pitkäaikainen säilöminen oli haastavaa. 

Leikki-ikäinen eli reissuviikon melkeinpä hotellin runsaalla aamupalalla sekä ranskanperunoilla. Toki joukkoon mahtui välillä myös Pretzeleitä ja jäätelöäkin. Muutaman kerran söimme lounasta hotellimme läheisyydestä löytyneessä Biergartenissa. Palvelu oli hyvää ja ruoka ok, joskaan ei mitään kovin mieleenpainuvaa. Lapsia paikassa ei mitenkään erityisesti huomioitu, eikä esimerkiksi syöttötuolia tuotu. Lasten ruokalista paikasta kuitenkin löytyi.

Pääasiassa söimme Berliinissä random-ravintoloissa, joista ei paljon jälkipolville jäänyt kerrottavaa. Yksi illallinen jäi kuitenkin mieleemme. Menimme reissuporukan kanssa syömään mukavan näköiseen ravintolaan, jonka nimi oli Block House. Oletimme tälläkin kertaa saavamme ei-niin-lapsiystävällistä - palvelua, mutta totuus olikin aivan toinen. Tarjoilija muutti pöytäjärjestystä samantien niin, että mahduimme koko porukka samaan pöytään. Lisäksi hän kantoi taaperolle syöttötuolin ilman, että ehdimme sitä edes pyytämään. Tämän lisäksi tarjoilija toi heti alkuun lapsille piirustusvälineitä ja paperia, jotta heidän odottelunsa sujuisi hieman mukavammin. Ravintolassa oli myös lapsille oma ruokalista, josta leikki-ikäinen löysi helposti mieleistä ruokaa. Kaiken kukkuraksi, kun olimme syöneet ruuan ja maksaneet laskun, toi tarjoilija lapsille vielä pienet lahjat kotiinviemisiksi. Tällaisesta erittäin lapsiystävällisestä palvelusta tuli todella hyvä mieli ja kaikki lähdimme ravintolasta pois hymyillen ja vuolaasti kiitellen. Ai niin, ja löytyihän paikasta toki myös hoitohuone vaipanvaihtoa varten. Tosin portaiden päästä alakerrasta. 

Myöhemmin huomasimme, että Block House onkin ravintolaketju ja heidän toimipisteitään on Berliinissä kaiken kaikkiaan 7 kappaletta. Me vierailimme Block House Alexanderplatzilla.

Onko teillä Berliinissä joitain suosikkiravintoloita?

Lasten kanssa nähtävää Berliinissä

Reissupostaukset Berliinistä jatkuvat ja seuraavaksi vuorossa on kaupungin nähtävyyksien esittelyä.

Berliini on täynnä nähtävyyksiä värikkään historiansa ansiosta. Lasten kanssa reissatessa emme viitsineet käyttää liikaa aikaa pelkästään historiallisiin nähtävyyksiin, joten me yritimme löytää myös heille mieleisiä käyntikohteita. Toki kävimme katsomassa perinteiset Brandenburgin portin, Holokaustin muistomerkin ja Checkpoint Charlien, mutta näiden lisäksi tutustuimme kaupunkiin hieman lapsiystävällisemmissä merkeissä. 

Me emme olleet suunnitelleet matkaa etukäteen kovinkaan tarkasti, vaan tutkailimme hotellimme sijaintia ja lasten fiilistä ja teimme suunnitelmia niiden pohjalta. Ensimmäisenä päivänä päätimme lähteä katsomaan kaupunkia joelta käsin. Berliinin halki virtaa Spree-joki ja sillä seilaa monia erilaisia jokiristeily-laivoja. Me valitsimme niistä yhden ja hyppäsimme kyytiin. Ilma suosi ja joelta käsin näki hyvin Berliinin nähtävyyksiä. Myös lapset jaksoivat hyvin tunnin kestävän risteilyn ja jopa vaipanvaihtokin saatiin laivassa suoritettua.

Seuraava lomapäivämme oli pyhitetty kokonaan Berliinin kuuluisalle eläintarhalle. Zoologischer Garten Berlinon yksi maaliman suurimmista eläintarhoista. Me matkasimme eläintarhaan julkisilla, S-junalla ja jäimme pois kyydistä Tiergartenin asemalla. Olimme liikenteessä heti aamusta, eikä lippuluukulle ollut jonoa paria metriä enempää. Lippujen hinnat löytyvät täältä.

Suunnitelmissamme oli aluksi pärjätä eläintarhassa ainoastaan taaperolle mukana olevilla rattailla, mutta melko pian kävi selväksi, että järkevää olisi vuokrata portilta puinen kärry, jolloin myös leikki-ikäinen pääsisi lepuuttamaan välillä jalkojaan. Eläintarhan alue on iso ja koko alueen läpikulkeminen voi käydä lapsille melko raskaaksi. Meillä oli mukana pientä evästä, joten aina väsymyksen iskiessä istuimme penkille ja otimme hieman huikopalaa. Eläintarhan ravintoloita emme, jäätelökioskia lukuun ottamatta, testanneet, sillä oletimme hintatason paikassa olevan melko korkea.  

Me olemme nähneet ulkomaanreissuillamme monia eläintarhoja, eikä Berliinin eläintarha tehnyt lapsiin sen suurempaa vaikutusta kuin muutkaan vastaavat. Toki lapset olivat innoissaan apinoista, jääkarhuista ja muista hienoista eläimistä, mutta leikki-ikäisille pienempikin eläintarha on monesti aivan riittävä. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin se "eläinähky", eikä mitkään upeimmatkaan eläimet jaksa enää kiinnostaa. Eläintarhan suuri leikkipaikka taisi olla lapsille kuitenkin se kaikkein mieleisin. Aurinkoinen päivä saatiin kuitenkin eläintarhassa hyvin kulumaan, vaikka vuonna 2012 kuollutta pandaa jäätiinkin kaipaamaan.

Kolmantena päivänä päätimme ottaa hieman rauhallisemmin ja lähdimme läheiseen Volksparkiin. Suurelta puistoalueelta löytyi useampikin leikkialue ja lapset saivat temmeltää ja peuhata puistoissa mielinmäärin. Puiston siisteyteen ja tasokkuuteen olin kuitenkin hieman pettynyt ja vaikuttikin siltä, kuin puistoa hoidettaisiin tänä päivänä melko pienellä euromäärällä. 

Aamupäivän puistoilujen jälkeen lähdimme katsomaan vielä Berliiniä TV-tornista käsin. Berliinin TV-tornikohoaa yli 300 metrin korkeuteen ja sinne pääsee hissillä. Olimme kuulleet, että torniin saattaa olla pitkiäkin jonoja, mutta meillä kävi tuuri ja pääsimme ylös vievään hissiin melko lyhyen jonottamisen jälkeen. TV-tornissa taaperon rattaat piti jättää parkkiin alakertaan, joten pienelle vauvalle kannattaisi olla esimerkiksi kantoreppu mukana. TV-tornin näköalat olivat erittäin hulppeat ja leikki-ikäinen sanoikin näkevänsä ihan Helsingin Arabianrantaan asti :) Ajankohtaiset pääsymaksut voi tarkastaa täältä. Neljäntenä lomapäivänä Berliinissä koitti se ennalta eniten odotettu hetki, kun vierailimme Legoland Discovery Centressä. "Legomaata" oli odotettu kovasti, eikä se päässyt lasten odotuksia pettämään. Aikuisille paikasta tuli mieleen pieni hoplop, mutta lapset viihtyivät. Menoa ja melua riitti, kun paikka vilisi saksalaisia koululaisia. Mekin kuitenkin mahduimme hyvin sekaan, vaikka paikka ei liian suuri ollutkaan. 

Taapero ja leikki-ikäinen jaksoivat innostua pöydistä, joilla sai lekkiä erilaisilla Lego-palikoilla. Myös pienet huvipuistolaitteet ja minimaat riittivät hyvin pienemmille lapsille, mutta kouluikäisille paikka voisi olla pienoinen pettymyskin. Pääsyliput "Legomaailmaan" ovat huomattavasti edullisemmat jos ne ostaa etukäteen netistä. Meillä ei ollut ennakkoon ostettuja lippuja, mutta hotellista saadun kartan sivulla oli paikan alennuslippuja, jotka hyödynsimme.

Lähtöpäiväksi mieheni oli suunnitellut meille käynnin makkaramuseoon, Deutsches Currywurst Museum. Museo sijaitsee Schützenstrassella ja me matkasimme sinne U-Bahnilla. Valitettavasti aamupäivällä paikassa olikin joku yksityistilaisuus ja pääsimme sisään vasta iltapäivän puolella. Käytimme väliajan hyväksi käyden lounaalla ja katsomassa läheltä löytyvän nähtävyyden Check Point Charlien.

Makkaramuseo voi kuulostaa alkuun melko erikoiselta käyntikohteelta ja täytyy myöntää, että sitä se kyllä olikin. Paikka oli erittäin siisti ja viimeisen päälle sisustettu ja tosiaan museon aiheena on saksalainen Currywurst. Paikassa oli makkaran muotoinen sohva, vitriinissä erilaisia nakkikioskien lautasia ja haarukoita ja seinustalla erilaisten ihmisten jääkaappeja sisältöineen. Museo oli niin erikoinen, että koko museokäynti sujui leveä hymy kasvoilla. 

Leikki-ikäiselle kohokohta museossa oli sisältä löytynyt nakkikioski. Siellä sai itse paistaa muovimakkaroita ja keittää muoviranskanperunoita ja myydä niitä sitten vuorotellen isille ja äidille. Leikki-ikäinen viihtyi paremmin kuin hyvin ja pois lähdettiin erittäin haikeana. Toinen mieleinen asia museossa oli kosketusnäyttö-peli, jossa tehtävänä oli valmistaa currywurst-ateria mausteineen määrätyn ajan kuluessa. 

Makkaramuseon pääsylippujen hintaan kuului vielä makkaramaistiaiset, jotka nautimme museon ravintolassa. Taapero heräsi päiväuniltaan vasta, kun ruoka alkoi tuoksua nenään ja hyvä että heräsi, niin pääsimme testaamaan myös paikan vaipanvaihtomahdollisuudet. Suureksi yllätykseksi henkilökunta ohjasi meidät inva wc:seen, josta löytyi kuin löytyikin vaipanvaihtotaso.

Berliinin reissullamme kaikki käymämme paikat olivat mielenkiintoisia ja lapsiperheille sopivia kohteita. Ennakkoarvailuista poiketen leikki-ikäisen mielestä reissun ehdoton kohokohta oli makkaramuseossa käynti.

Berliinissä lasten silmin

Pohdimme perheen kanssa keväällä pitkään, että minne suuntaisimme tämän kesän perhereissumme. Ensimmäisenä pohdimme automatkaa Ruotsiin, mutta koska siitä oli kokemuksia jo viime kesältä (täällä,täällä, täällä ja täällä), niin päätimme keksiä jotain muuta. Seuraavaksi pohdimme automatkaa naapurimaahan, Viron Pärnuun. Sekin matka sai kuitenkin jäädä johonkin tulevaisuuteen, kun päätimmekin lähteä kaupunkilomalle Berliiniin. Lasten matkassa on aiemmin käynyt Saksassa Münchenissä, josta voi lukea lisäätäältä, täältä ja täältä.

Berliini oli houkutteleva kohde edullisten lentojen, lyhyen lentomatkan ja lapsiystävällisten nähtävyyksien takia. Lähdimme matkaan melko rennolla mielellä, emmekä olleet suunnitelleet matkaa kovinkaan tarkasti. Matka tehtiin kuitenkin lasten ehdoilla, eikä liikaa stressattu.Lyhyt lentomatka sujui lasten kanssa kuin vanhasta muistista, eikä lapsetkaan ehtineet pitkästyä matkalla. Kohdemaassa toimitaan tietenkin sitten aina maan tavalla ja lasten kanssa Saksaan reissatessa kannattaakin muistaa, että esimerkiksi taksikyyti ilman lastenistuimia ei ole mikään itsestään selvyys. Tästä meitä jo etukäteen varoiteltiin, mutta päätimme kuitenkin kokeilla onneamme lentokentän taksijonossa. Tällä kertaa onni potkaisi ja "jonopoliisi" ohjasi meidät suoraan tilataksin luo. Tilataksin peräkontista löytyikin sitten kokonainen valikoima erikokoisille lapsille sopivia istuimia ja niinpä meidänkin mukelot saivat koroketta peppujen alle.

Berliinissä on tällä hetkellä käynnissä monia tietöitä ja meidänkin matka lentokentältä hotellille kesti melkoisen kauan. Onneksi taksin taksat ovat Saksassa kuitenkin huomattavasti kotimaatamme edullisempia, joten selvisimme taksimatkasta lähelle Alexanderplatzia n. 25 eurolla.

Majoituimme matkamme aikana hyvällä paikalla sijaitsevassa Ramada Hotel Aleksanderplatzissa. Hotelli oli erittäin siisti ja heti sisääntuloaulassa lapsille annettiin pehmolelut kouraan. Valitettavasti muuta "lapsiystävällisyyttä", kuten leikkipaikkaa hotellista ei löytynyt. Positiivista oli kuitenkin, että saimme hotellista hieman reilumman kokoisen huoneen, jonne mahtui hyvin sänky myös taaperolle ja leikkitilaakin kuitenkin jäi.

Hotelli Ramada Alexanderplatz sijaitsee melkolailla keskustassa ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. Hotellilta on vain kivenheiton matka U-Bahn asemalle ja myös bussit kulkevat läheltä. Hotelli oli tyylikäs, joskin hieman business-tyylinen hotelli. Aamiaiselta löytyi syötävää jokaiseen makuun ja syöttötuolejakin löytyi. Aivan hotellin läheltä ei löytynyt mitään erikoista leikkipaikkaa, mikä saattaisi olla kiva lisä lasten kanssa matkatessa, mutta eräänä iltana kävimme keinumassa läheisen kerrostalon pihalla. Onneksi hotellihuoneemme koko mahdollisti välillä pienet leikkihetket omassa huoneessakin. 

Berliinin reissusta on tulossa vielä postaukset liittyen julkisiin kulkuneuvoihin, nähtävyyksiin ja ravintoloihin. Onko Berliini teille tuttu paikka? Olisiko jotain erityistä Berliini-aihetta, mistä haluaisitte lukea?