Helsingin Vallilassa sijaitseva Tropicario oli ensimmäisiä kohteita, joissa blogin puitteissa vierailimme. Tästä on nyt aikaa noin kaksi vuotta ja jotain on tässä ajassa ehkä muuttunut. Lapset ovat ainakin kasvaneet ja kännykkäkamerasta on siirrytty vähän edistyneempään versioon. Täältä löytyy vertailun vuoksi vanha postaus Tropicariosta :).
Tänä jouluna pyhät sattuivat sopivasti keskelle viikkoa ja meidänkin perheessä lomailtiin pitkän kaavan mukaan. Ihanat ulkoilukelit lumen ja pakkasten kera suosivat alkuun ja pulkkailemassa ja hiihtelemässä tuli käytyä useampana päivänä. Siinä vaiheessa, kun lumisade vaihtui vedeksi ja pulkkamäestä oli vain rippeet jäljellä, oli aika miettiä jotain muuta tekemistä. Miesvoittoinen perheeni (tai ainakin sen kaksi nuorinta jäsentä) hihkui innosta, kun puheissa vilahti käärme- ja liskotalo Tropicario. Päätimme siis retkeillä koko porukan voimin Vallilaan.
Tropicario on hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä. Me tulimme tällä kertaa paikalle omalla autolla ja lähistöltä kadun varresta löytyi käynnin ajaksi maksuton parkkipaikka. Rattaita ei enää 2,5-vuotiaalle tarvinnut ottaa mukaan. Viime kerrasta muistinkin, että Tropicario sijaitsee kerrostalon kellarikerroksessa, melko jyrkkien portaiden päässä. Hissikin talossa on, mutta sen käyttöön tarvittiin ainakin viimeksi henkilökunnan apua. Pääsyliput Tropicarioon maksoivat aikuisilta 13 euroa ja 4-14 -vuotiailta lapsilta 8 euroa. Kaksivuotias kuopus pääsi vielä ilmaiseksi sisään. Sanoisin, että melko hintavaa verrattuna esim. Korkeasaareen, jonka eläinvalikoima on moninkertainen ja lippujen hinnat kuitenkin alhaisemmat.
Tropicarion leveillä käytävillä on - niitä portaita lukuun ottamatta - helppo kulkea pientenkin lasten kanssa. Meidän juniorit eivät muistaneet viimekertaisesta visiitistä mitään ja perheen isälle käynti paikassa oli ensimmäinen. Käärmeet ja liskot, kilpikonnat ja kalat sekä hauska hopeasarvinokkalintu, Harri, tekivät vaikutuksen yleisöön. Viisivuotias esikoinen on tutkinut ahkerasti eläinkirjoja ja tunnisti jo hyvin eri käärmelajeja. Mikään suuren suuri paikka Tropicario ei ole, joten sen saa aika nopeasti kierrettyä läpi, ja sitten riippuu tietysti omasta innokkuudesta, kuinka kauan terraarioiden äärellä haluaa viivähtää.
Meillä ei tosiaan ollut rattaita mukana, mutta tarvittaessa sellaiset olisi saanut lainaksi lipunmyynnin luota. Lipputiskin vieressä oli myös etenkin esikoisen mielestä kovin houkutteleva valikoima trooppisen eläintalon asukkaita lelumuodossa. Kuopusta kiinnostivat pakastealtaan jäätelöt :). Viime kerralla vähän moitimme Tropicarion henkilökunnan asiakaspalveluhenkisyyttä, mutta tällä vierailulla palvelu oli oikein ystävällistä. Tropicario on kyllä ihan varteenotettava retkikohde näin kurjemmilla keleillä. Kannattaa siis muistaa tämäkin paikka niiden "mulla-ei-oo-mitään-tekemistä" -päivien varalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti