Aika ihanaa, sanoi moni. Ihan hullua, ajatteli varmasti vielä useampi. Ja kysehän oli siitä, että lähdimme kahden äidin ja neljän lapsen (lapsilla ikää 1,5 - melkein 5 vuotta) voimin lomalle Ahvenanmaalle. Mökkeilemään. Ilman autoa. Loka-marraskuun vaihteessa.
Tämä tuntui tosi hyvältä idealta siinä vaiheessa, kun saimme ajatuksen kotiäitivuosien päättäjäismatkasta loppukesän leikkipuistoreissulla. Se oli hyvä idea siinä vaiheessa, kun varasimme edulliset menolennot Flybelta. Se oli melko hyvä idea vielä siinä vaiheessa, kun buukkasimme paluumatkalle perhehytin Tukholmasta Helsinkiin Maarianhaminan kautta koukkaavalle Siljan laivalle. Okei, laiva olisi Maarianhaminassa viittä vaille keskiyön, mutta koska tunnemme jälkikasvumme ja tiedämme, että neljästä lapsesta kaksi jaksaa kukkua tarvittaessa vaikka aamuyön tunneille asti, arvelimme selviävämme kunnialla koko porukan saattamisesta laivan kyytiin. Ensimmäistä kertaa epäilys matkakohteen onnistuneesta valinnasta alkoi hiipiä mieleen siinä vaiheessa, kun etsimme majoitusta Ahvenanmaalta. Matkailukauden low season ei selvästikään ole synonyymi sanaparille low prices.
Hotellivaihtoehdot hylkäsimme pian, sillä porukallemme sopivia, väliovellisia tai useamman makuuhuoneen perhehuoneita, ei tuntunut kohtuuhinnalla löytyvän. Rajasimme siis haun mökkeihin ja huviloihin. Valitettavasti vain monet mökkikylät laittavat ovet säppiin syys-lokakuun vaihteessa. Joitakin vaihtoehtoja sentään jäi jäljelle ja lopulta päädyimme Svinön kylään, Lumparlandiin, jossa oli tarjolla kohtuulliseen hintaan hyvätasoinen kolmen makuuhuoneen huvila.
Kaikkein epätoivoisimmat viestit ja puhelut vaihdoimme ystäväni kanssa siinä vaiheessa, kun mietimme siirtymistä Maarianhaminasta 30 kilometrin päässä sijaitsevaan mökkikylään. Ensin ajattelimme vuokrata auton. Pari puhelua vuokra-autofirmoihin teki kuitenkin selväksi, että ei paljon kannata. 500 euroa (+ bensat) kahden päivän tila-auton vuokrasta olisi korottanut matkabudjettiamme aivan liikaa. Bussejakin Ahvenanmaalla kulkee, mutta niin harvakseltaan, että unohdimme tämänkin ajatuksen. Jäljelle jäi siis taksilla ajelu. Tilasimme tilataksin ennakkoon lentokentälle ja saman firman kuljettamina pääsimme mökille ja takaisin kaupunkiin. Taksifirmasta saimme hyvää palvelua ja kuskilta vinkkejä mm. parhaista ruokapaikoista ja mukavista kävelyreiteistä.
Majapaikassamme parasta oli näköala (ja junioreiden mielestä kylppärin poreamme). Merta ja tuulen tuiverrusta toivoimme Ahvenanmaan reissulla näkevämme ja kokevamme ja näistä ensimmäinen toive toteutui jo huvilan olohuoneesta käsin. Tuulen tuiverrus jäi tällä kertaa kokematta, sillä harvinaisen lempeä loppusyksyn sää suosi lomaamme ja meri oli lähes peilityyni.
Nautimme hiljaisuudesta, luonnosta ja kiireettömyydestä. Ihastelimme syvänsinistä merta, kauniita puutaloja ja tuulimyllyjä. Elvytimme kouluruotsia. Kävelimme kilometrikaupalla. Lapset rakensivat majoja metsässä, pyydystivät meduusoja (kyllä, luit oikein, näitä limaisia otuksia oli monilla rannoilla hurjan paljon), kiipeilivät rantakallioilla ja etsivät juuri oikeanlaisia keppejä leikkeihinsä. Saunottiin, syötiin herkkuja ja vietettiin hurjat halloween-bileet. Ihanaa ja rentouttavaa. Kaksi yötä keskellä ei mitään riitti mainiosti lataamaan akut ja oli mukava palata taas kaupungin palvelujen ääreen.
Mitä sitten ehdimme tehdä yhdessä päivässä Maarianhaminassa, siitä saatte lukea pian. Marraskuisen Maarianhaminan parhaita paloja on nimittäin luvassa omassa postauksessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti