Aurinkoisten muistojen kuorruttamien Kreikan lomareissujen makumaailmaa on ihana palautella mieleen silloin tällöin täällä kotimaassakin. Fetasalaatin ja tzatzikin valmistaminen onnistuu omin avuin tällaiselta harjaantumattomammaltakin kotikokilta, mutta välillä on kiva istahtaa valmiiseen pöytään vähän laajemman repertuaarin ääreen. Vantaan Flamingossa koko perheen voimin asioidessamme päätimme syödä lounasta kreikkalaista ruokaa tarjoavassa Pikku Santorini -ravintolassa. Täällä on tullut joskus ennenkin käytyä, tosin vain aikuisseurueessa.
Kaksivuotiaalle lapselle löytyi syöttötuoli ja muutaman ruokalajin kattava lasten lista oli myös menun puolella. Neljävuotias valitsi lasten listalta kanaa ranskisten kanssa. Kalakin olisi maistunut, mutta sitä olisi pitänyt ottaa aikuisten listan puolelta ja annos puolittaa jonkun kanssa. Pikkuveli söi tällä kertaa omia eväitä ja purkkiruoka lämmitettiin henkilökunnan toimesta. Koko perheen jaettavaksi tilasimme yhteisen alkuruokalautasen.
Ensimmäiseksi pöytään tuotiin leipää oliivitahnan kera, molemmat maistuivat hyvin nälkäiselle seurueellemme. Alkuruokalautasen kanssa samaan aikaan tarjoiltiin lapsen kana-annos. Tämä oli kiva juttu, sillä lapsi sai näin maistella erilaisia tahnoja, hummusta, tzatzikia ja juustoja omalta lautaseltaan. Pikkuveljen suosikki oli pehmeä fetajuusto. Alkuruokalautanen oli mainio, annoksesta riitti hyvin kahdelle aikuiselle (ja parille lapselle) ja siitä sai maistuvan kattauksen ihania kreikkalaisia makuja.
Pikku Santorini on aavistuksen useimpia muita Flamingon ravintoloita kalliimpi, mutta kreikkalaisen ruoan ystäville kuitenkin kokeilemisen arvoinen paikka. Asiakkaiden joukossa oli muitakin perheitä, joten joukkoon sopi hyvin ja ainakin meidän muksuille maukkaat, mutta melko miedot kreikkalaiset maut maistuivat hyvin
Kaksivuotiaalle lapselle löytyi syöttötuoli ja muutaman ruokalajin kattava lasten lista oli myös menun puolella. Neljävuotias valitsi lasten listalta kanaa ranskisten kanssa. Kalakin olisi maistunut, mutta sitä olisi pitänyt ottaa aikuisten listan puolelta ja annos puolittaa jonkun kanssa. Pikkuveli söi tällä kertaa omia eväitä ja purkkiruoka lämmitettiin henkilökunnan toimesta. Koko perheen jaettavaksi tilasimme yhteisen alkuruokalautasen.
Ensimmäiseksi pöytään tuotiin leipää oliivitahnan kera, molemmat maistuivat hyvin nälkäiselle seurueellemme. Alkuruokalautasen kanssa samaan aikaan tarjoiltiin lapsen kana-annos. Tämä oli kiva juttu, sillä lapsi sai näin maistella erilaisia tahnoja, hummusta, tzatzikia ja juustoja omalta lautaseltaan. Pikkuveljen suosikki oli pehmeä fetajuusto. Alkuruokalautanen oli mainio, annoksesta riitti hyvin kahdelle aikuiselle (ja parille lapselle) ja siitä sai maistuvan kattauksen ihania kreikkalaisia makuja.
Pikku Santorini on aavistuksen useimpia muita Flamingon ravintoloita kalliimpi, mutta kreikkalaisen ruoan ystäville kuitenkin kokeilemisen arvoinen paikka. Asiakkaiden joukossa oli muitakin perheitä, joten joukkoon sopi hyvin ja ainakin meidän muksuille maukkaat, mutta melko miedot kreikkalaiset maut maistuivat hyvin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti