Tampereen reissuamme varten kyselimme blogissa teiltä lukijoilta, mitä kaupungissa kannattaisi lasten kanssa puuhailla. Saimmekin kivoja vinkkejä ja aika monta juttua ehdittiin parin päivän aikana testata. Näistä on luvassa postauksia lähipäivinä, mutta ihan ensimmäiseksi esittelemme erään retkikohteen, joka onnistui hurmaamaan koko testiryhmän.
Tähän museoon liittyy piipaa-autoja ja liikennesääntöjä, sinisiä univormuja ja koppalakkeja...jokos arvaatte, mistä on kyse? :) Ihan ensimmäinen retkikohteemme Tampereella oli siis Hervannassa poliisiammattikorkeakoulun yhteydessä sijaitseva Poliisimuseo. Me hurautimme keskustasta Hervantaan bussilla. Aikataulut tarkistettiin Reittioppaan tamperelaisversiosta, Repasta. Kuten koti-Helsingissäkin, myös Tampereella lastenrattaiden kanssa kulkeva aikuinen saa matkustaa bussissa ilmaiseksi.
Puolisen tuntia nyssellä ajeltuamme saavuimme perille Poliisimuseoon. Takit jätettiin naulakkoon ja lasten johdolla astelimme sisään poliisiammattikunnan kiehtovaan maailmaan. Museo on auki tiistaista lauantaihin ja - oi mahtavuutta - sinne on vapaa pääsy. Aukioloajat ovat melko suppeat, joten ne kannattaa tarkistaa ennen vierailua museon nettisivuilta.
Porukan juniorit löysivät heti Poliisimuseon lasten valtakunnan, Pokelan. Leikki-ikäiset saivat kierroksen alkajaisiksi ylleen aivan superhienot poliisin haalarit. Kyllä näissä asuissa kelpasi nuorempien konstaapeleiden Kokin ja Pampun kulkea! Pokelan lasten alueella on muksuille monenlaista poliisin työnkuvaa esittelevää puuhasteltavaa. Liikennematolla ja pikkuautoilla sekä isolla magneettitaululla voi harjoitella liikennesääntöjä, poliisiauto ja putka sopivat perinteiseen rosvo ja poliisi -leikkiin ja lelu- ja yökylä-anomusten avulla pääsee tutustumaan ammatin toimistopuoleen.
Pokelasta maltettiin pienen suostuttelun jälkeen lähteä katsastamaan museon muukin tarjonta. Poliisimuseossa on näytteillä muun muassa poliisin kulkupelejä, käsirautoja, liikenteenohjausvälineistöä ja muuta työssä tarpeellista eri vuosikymmeniltä. Poliisi fiktiossa -näyttelystä löytyi telkkarista, elokuvista ja kirjallisuudesta tuttujen poliisien työpaikkoja, esimerkiksi konstaapeli Reinikaisen 70-lukua henkivä toimisto.
Lapset innostuivat kulkemaan museossa myös oravaveijari Ovelaisen jalanjäljillä. Kurren piilottamia kirjaimia etsittiin vihjeiden avustuksella pitkin museota ja kun kirjaimista muodostunut salasana selvisi, päästiin hakemaan pienet palkinnot. Lapset olisivat halunneet löytää itse oravankin, mutta valitettavasti kurre oli tainnut jo luikkia Pokelan putkasta vapauteen. Materiaalit ja info Orava Ovelaisen aarteen metsästykseen löytyivät Pokelan lasten alueelta.
Kun museon kaikki kiinnostavat jutut oli kierretty läpi, palautettiin haalarit naulakkoon ja syötiin hiukan välipalaa museon aulaan sijoitettujen pöytäryhmien ääressä. Poliisimuseossa on varauduttu myös vaippaikäisiin ja pottaileviin vierailijoihin, invavessasta löytyi nimittäin sekä hoitopöytä että potta.
Kotiinviemisiksi lapset saivat Poliisimuseosta iloisen mielen ja kivojen kokemusten lisäksi komeat koppalakit. Paluumatkalla totesimme yksissä tuumin, että retki Hervantaan oli ehdottomasti vaivan väärti ja suosittelemme muillekin, jos liikutte noilla nurkilla.
Löytyykö teidän perheistä pieniä poliisin alkuja? Entä onko Poliisimuseo teille tuttu paikka?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti