Tallinnan reissumme ensimmäisen päivän retkikohteeksi valitsimme Lennusadamin merimuseon. Olimme lukeneet ja kuulleet paikasta niin paljon kehuja ja mairittelevia arvioita, että odotukset olivat korkealla. Leikki-ikäiset kaveruksetkin odottivat malttamattomina etenkin mainostettua käyntiä ihka oikeassa sukellusveneessä. Lennusadam sijaitsee kävelymatkan päässä laivaterminaalista, joten se sopii hyvin käyntikohteeksi päiväristeilylläkin. Me kävimme ensimmäiseksi laivasta noustuamme kirjautumassa hotelliin. Jätimme isoimmat laukut huoneisiin ja pienen välipalatuokion jälkeen tarkistimme reitin kartasta ja otimme suunnaksi Kulttuurikilometri-nimisen kävelytien, jonka varrelta museo pian löytyikin.
Merimuseo on rakennettu vanhaan betoniseen vesitasohalliin, jossa siis aikoinaan on säilytetty ja huollettu vesitasolentokoneita. Pääsylippu museoon ja maaliskuun loppuun asti esillä olevaan Titanic-näyttelyyn maksoi aikuisilta 14 euroa. Alle 9-vuotiaat lapset pääsevät maksutta sisään. Näyttelytilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa, mutta niiden kokoamisessa ei ole tyydytty ihan perinteisiin ratkaisuihin, vaan yläilmoissa liikutaan pitkin siltaa ja sieltä voi kurkkia alaspäin kohti merenpintaa ja merenalaista maailmaa. Kaksi hissiä helpottivat rattaiden kanssa kulkemista.
Me aloitimme näyttelykierroksen ylhäältä päin, eli nousimme hissillä toiseen kerrokseen. Ihmettelimme merimerkkejä ja vanhoja kalastusveneitä. Kakkoskerroksen loppupuolella odotti Lembit-sukellusvene, jonka uumeniin kapusimme isompien (3 & 4 v.) lasten kanssa. Porukan kuopukset (11 kk & 1,5 v.) joutuivat odottelemaan sillä välin toisen äidin kanssa sukellusveneen ulkopuolella. Sukellusveneeseen johtavat portaat olivat nimittäin niin jyrkät ja kapeat, että niistä ei olisi selvinnyt lapsi kainalossa.
Vierailu sukellusveneen sisätiloissa oli leikki-ikäisten lasten mieleen. Kapeat laverit, erikoiset vessanpöntöt, pieni keittokomero, kaikki ne laitteet, putket ja mittarit - ihmeteltävää riitti itse kullakin. Viime kesänä kävimme esikoisen kanssa Suomenlinnassa sukellusvene Vesikossa, mutta Lembit peittosi kyllä kokonsa puolesta kotoisan version.
Museon ensimmäisessä kerroksessa oli lapsille rakennettu oma nurkka, jossa sai piirrellä ja kokeilla purjehtimista pienen veneen kyydissä. Meidän lapsemme olivat kuitenkin bonganneet jotain mielenkiintoisempaa...nimittäin kauko-ohjattavat laivat! Laivojen ohjaaminen olikin kuulemma museoretkessä parasta.
Alakerrassa pääsimme myös vierailemaan Titanicilla. Kun liput oli asiaankuuluvasti leimattu, astuimme sisään höyrylaivaan. Hytit, laivan käytävät, pääportaikko...menneiden aikojen loistoristeilijän tunnelma oli onnistuneesti tuotu museon sisälle. Ja lopuksi löytyi vielä se surullisen kuuluisa jäävuorikin. My heart will go on-sävelet mielessä soiden jätimme Titanicin. Halutessaan museovieraat olisivat saaneet ikuistaa itsensä aikakauteen sopivassa vaatetuksessa Titanicin kannella vaikkapa Kate ja Leo -henkisessä poseerauksessa (muistattehan tämän?).
Lennusadamin kahvila Maru sijaitsee rakennuksen toisessa kerroksessa. Paikan lapsiystävällisyydestä emme oikein päässeet selvyyteen, syöttötuolit ja piirustusvälineet kyllä löytyivät, mutta tarjoilut runsaine viinivalikoimineen vaikuttivat olevan enemmän aikuiseen makuun. Lapset tyytyivätkin nauttimaan omia eväitä meidän aikuisten virkistäytyessä kahvikupin ääressä.
Ennen reissua olimme etsineet valmiiksi kartalle muutamia erityisesti lapsiystävällisiksi mainostettuja ravintoloita. Museoseikkailun jälkeen nälkä ja väsy alkoivat kuitenkin painaa päälle siihen malliin, että päädyimme tuttuun ja turvalliseen vaihtoehtoon, vanhan kaupungin italialaiseen Controvento-ravintolaan.
Controvento ei ole varsinaisesti lapsiperheravintola. Itse asiassa alkuun vaikutti hiukan hankalalta, sillä meidät ohjattiin ruokailemaan yläkertaan ja rattaat piti jättää parkkiin alas. No, ei muuta kuin kassit ja taaperoiset kantoon ja portaat ylös. Vaivannäkö kuitenkin palkittiin, sillä ruoka oli hyvää. Lapset jakoivat pitsan ja me aikuiset söimme ihania ravioleja. Porukan pienimmän spaghetti bolognesekin sopi tunnelmaan.
Mitä Tallinnan ravintoloita te suosittelisitte lapsiperheille?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti