Satusynttärit!

Juhlitaanko teidän perheessä loka-marraskuussa 5-10 -vuotiaan pikkusankarin tai -sankarittaren synttäreitä? Miltäs kuulostaisi satuilu, touhuilu ja riemukas synttärimeininki sirkus-, merirosvo- tai prinsessateemalla höystettynä? 

Helsingin kaupunginkirjastossa testataan tänä syksynä uutta satusynttärit-palvelua. Satumaisia juhlia vietetään Rikhardinkadun kirjastossa. Kirjasto järjestää valitun teeman mukaisen sisällön, ohjelman ja rekvisiitan, vanhempien vastuulla ovat synttäritarjoilut. Maksuttomien satusynttäreiden varaaminen alkaa syyskuussa keskustakirjaston verkkosivuilla, eli kannattaa seurailla sivuja, jos satujuhlat kiinnostavat!

Rikhardinkadun kirjasto on muutenkin aika mukava paikka vierailla lasten kanssa. Rattaiden kanssa sisäänkäynti on hieman mutkikas, mutta hissi löytyy Korkeavuorenkadun puolelta, summerilla varustetun oven takaa. Lastenosasto sijaitsee kirjaston ensimmäisessä kerroksessa.

Kirjastossa voi paitsi lueskella sekä lainata kirjoja ja DVD:itä, myös leikkiä, pelailla ja piirtää. Lisäksi kirjastossa järjestetään erilaisia lapsille suunnattuja tapahtumia kuten satutunteja ja runokylpylöitä, näistä tietoa löytyy kirjaston nettisivuilta.

Me teimme kirjastossa hieman poikkeuksellisesti tällä kertaa myös ostoksia; muutamalla kymmenellä sentillä nimittäin löytyi jokaiselle testiryhmän naperolle mieluista lukemista lastenosaston poistokirjahyllystä.   

Luolaleikkejä Hakaniemessä

Vaikka lasten matkassa liikummekin, emme ole juurikaan ehtineet testaamaan Helsingin sisäleikkipaikkoja. Viimein voidaan kuitenkin vetää rasti yhden päälle, sillä Helsingin Leikkiluola on nyt testattu.

Leikkiluola sijaitsee Hakaniemen torin kupeessa ja sinne onkin erittäin helppo tulla esimerkiksi metrolla. Nimensä mukaisesti paikka sijaitsee maan alla, mikä oli innokkaille lapsille se ensimmäinen jännityksen aiheuttaja. Hurjien luolamiesleikkien jälkeen päästiin Leikkiluolan aulaan ja lippujen lunastukseen. Leikkiluolan sisäänpääsymaksut ovat lapsilta iästä riippuen 8 tai 12 euroa. Tarkemmat tiedot löytyvät täältä. Sisäänpääsymaksuun sisältyy kaksi pelipolettia ja kaksi tuntia leikkiä.

Me olimme liikenteessä maanantaina heti paikan aukeamisen jälkeen ja saimme leikkiä aivan rauhassa. Rauhallinen aika sopikin testaajillemme paremmin kuin hyvin. Vältyimme jonotteluilta ja nuorimmaisen taaperonkin pystyi päästämään viilettämään rauhassa pitkin käytäviä. Leikkiluolassa on pienille touhuajille oma alueensa, mutta se ei ole erikseen aidattu. Tämä voi aiheuttaa vanhemmille hieman harmaita hiuksia, jos vierailee Leikkiluolassa vilkkaampana aikana.

Helsingin Leikkiluolassa on useita pomppulinnoja, pallomeriä ja iso trampoliinikin löytyy. Myös äidit meinasivat villiintyä lasten mukana ja touhua riitti! Välillä rauhoituttiin kolikkopelien parissa ja sitten taas viiletettiin pitkin pomppulinnoja.

Leikkiluola ei ole liian suuri, mutta riitti alle 5-vuotiaille testaajille mainiosti! Paikka olisikin potentiaalinen vaihtoehto myös esimerkiksi 5-vuotissynttäreiden viettopaikaksi.

Helsingin Leikkiluolasta tekee nerokkaan sen sijainti. Paikka sijaitsee urheiluhallilla ja viereisissä saleissa käydäänkin tiukkoja pallopeliotteluita. Isin pallopeliharrastuksesta voidaankin siis tehdä koko perheen tapahtuma, kun lapsillekin löytyy viihdykettä saman katon alta!

Lastenhoitotilat löytyvät läheltä leikkipaikkaa ja ne on varusteltu hyvin. Inva wc:ssä on sekä potta että vaipanvaihtopöytä.

Helsingin Leikkiluolan tapaiset sisäleikkipuistot ovat kyllä tervetullut lisä tylsiin sadepäiviin. Lapset pääsevät päästämään höyryjään turvallisesti sisätiloissa, eikä unta tarvitse illalla paljoa houkutella. Vauhdikkaat ja tärähtäneet kuvat kertovat päivästämme ehkä enemmän kuin tuhat sanaa :)

Viikon vinkki: Suomen luonnon päivä

Tällä viikolla poimimme tapahtumakalenterista menovinkin, josta on iloa muillekin kuin vain pääkaupunkiseutulaisille. Lauantaina 31. elokuuta vietetään nimittäin Suomen luonnon päivää. Suomen luontoa juhlitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Päivän kunniaksi ympäri maata järjestetään erilaisia retkiä ja tapahtumia. Täältä voi kurkata, onko omalla kotipaikkakunnalla jotain kiinnostavaa ohjelmaa.

Suomen luonnon päivän pääjuhlaa vietetään luontokeskus Haltiassa, Nuuksiossa. Pääjuhlan ohjelmaan voi tutustua täällä. Luvassa on muun muassa luonnonhenkien satupolkua, opastusta sienestyksen saloihin, Metsän tarina -elokuvan näytöksiä, erilaisia opastettuja retkiä sekä tukkilaisnäytöksiä.

Jos lähistöltä ei löydy mitään kiinnostavaa tapahtumaa, mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa Suomen luontoa kuin pakata eväät ja luontokirja reppuun ja lähteä lasten kanssa retkelle vaikkapa lähimetsään! :) 

Minien oma Tapiola

Keväällä 2012 avattiin Tapiolassa Heikintorilla lasten liikennekaupunki miniTapiola. Kolmevuotiaamme on tänä vuonna toden teolla innostunut pyöräilystä, joten ajattelin, että Espoon retkeen voisi mainiosti yhdistää liikennepuistovierailun.

MiniTapiolassa ajellaan ihan oikean Tapiolan maisemissa kolmipyöräisillä. Pienehkö puisto on ilmainen, suunnattu 2-8 -vuotiaille ja avoinna kauppojen aukioloaikoina ympäri vuoden. Kaikkein kovimmilla pakkasilla tai myrskysäillä tosin saattaa olla, että pyörät pidetään lukkojen takana. 

Aurinkoisena kesäpäivänä liikennekaupungin menopelit olivat kovassa käytössä. Vapaita pyöriä kuitenkin löytyi parkista, joten ei muuta kuin ajoneuvo alle ja polkemaan! Aikuisille on istumapaikkoja liikennekaupungin reunoilla.

Testaajalapseen kaikkein suurimman vaikutuksen taisivat tehdä miniTapiolan puhuvat ruoka- ja pankkiautomaatit, joilla täytyi vähän väliä käydä asioimassa.

P.S. Jos liikennekaupunkivierailun jälkeen jää vielä leikkivaihe päälle, kävelymatkan päässä sijaitsee Tapiolan asukaspuisto, jossa on tilaa juosta ja leikkiä.  

Museossa syömässä - SIS. Deli + Cafe WeeGee

Olimme sopineet lounastreffit espoolaisten kavereiden kanssa Tapiolaan. Sopivaa ruokapaikkaa miettiessä mieleen tuli vanhoilta espoolaisajoilta tuttu WeeGee-talo, jonka ravintola oli muistikuvien mukaan lapsiperheiden suosiossa. Suuntasimme siis kohti näyttelykeskusta.

Ulko-ovelle päästyämme alkoi epäilyttää ...olimme nimittäin liikkeellä maanantaipäivänä ja maanantaihan on tunnetusti se viikonpäivä, jolloin useat museot pitävät ovensa kiinni. Rakennus vaikuttikin kovin hiljaiselta, mutta ravintolasta kantautuva kilinä ja kolina kuitenkin paljastivat, että ruokaa olisi tarjolla, vaikka kulttuurinnälkää ei tällä kertaa sammutettaisikaan. 

WeeGeen ravintola, SIS. Deli + Cafe on auki pääsääntöisesti siis myös maanantaisin museoiden ollessa suljettuna. Tarkista kuitenkin aukioloajat etukäteen ravintolan sivuilta, sillä esimerkiksi kesäaikaan niissä on hieman poikkeuksia.

Ravintolaan oli katettu lounaspöytä, lisäksi oli tarjolla purtavaa pienempään nälkään ja salaatteja valinnaisilla täytteillä. Helteisenä kesäpäivänä salaattivaihtoehto kuulosti houkuttelevalta, joten me äidit tilasimme sellaiset. Kolmevuotiaalle päätin ottaa buffet-lounaan, jonka hinta 1-3 -vuotiaille oli 3 euroa. 4-12 -vuotiaatkin söisivät suht edullisesti, 5 eurolla. Kokki tuli vielä erikseen sanomaan, että jos vain maistuu, lapselle saisi ottaa myös leirikoululaisille tarjolla olevaa makaronilaatikkoa. Tämähän kuulosti hyvältä! 

Testipäivänäkin ravintolassa oli useita lapsellisia seurueita. Lapsiasiakkaisiin oli selvästi varauduttu, sillä syöttötuoleja oli runsaasti tarjolla, asiakkaiden käytössä oli mikro ja vauvanruokapurkeille oli jopa oma kierrätysastia. Koko testiryhmämme sai tankattua mahat täyteen. Tilava lastenhoitohuone sijaitsee kätevästi ravintolan lähettyvillä.

Ruoan jälkeen kolmevuotias temppuili hetken aikaa punaisten puppyjen ja pyörivien tuolien parissa WeeGee-talon aulassa. Pian kuitenkin suuntasimme kohti varsinaista retkikohdettamme, liikennepuisto Mini-Tapiolaa, josta lisää seuraavassa postauksessa. 

P.S. Lasten matkassa on vieraillut WeeGee-talossa aikaisemminkin. Lue lisää visiitistä Lelumuseo Hevosenkenkään täältä. 

Kesäisellä reissulla Jyväskylässä

Jo aiemmin kerrotulla Peukkulan reissulla kävimme pyörimässä hieman myös muualla Jyväskylän seudulla. Ensimmäinen etappi oli Vaajakoskella sijaitseva Pandan makeistehdas. Myymälässä ja maistiaiskulhoilla kävi kova kuhina ja myös meidän juniorit saivat paikassa suunsa makeaksi. Matkaevästäkin paikasta tarttui mukaan, vaikka hintataso ei mikään kovin edullinen ollutkaan. 

Seuraava käyntikohde oli Jyväskylän keskustassa Kauppakadulla sijaitseva Kimperi. Kimperin pipot ovat meille tuttuja jo entuudestaan, mutta tällä kertaa halusin tutustua myös liikkeen muuhun tarjontaan. Kimperistä löytyy monia tuttuja lastenvaatemerkkejä, mutta myös heidän omaa tuotantoaan. Kimperi-tuotteiden valmistus tapahtuu pääosin Jyvässeudulla, joten tuotteet ovat oikeasti kotimaisia. Myymälässä viihtyivät hyvin perheenpienimmätkin, sillä sieltä löytyi pieni puuhastelunurkkaus lapsille.  Jyväskylä-reissun paluumatkalla pysähdyimme vielä katsomaan Petäjäveden vanhaa kirkkoa. Unescon maailman perintoluetteloon kuuluva kirkko on vaikuttava ja ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Pihalla laiduntavat lampaat olivat erityisesti lasten mieleen, joten pieni pysähtyminen oli kaikkien kannalta mukava hetki.

Oletteko te reissailleet kesällä Jyväskylän seudulla?

Lähimatkailua tropiikkiin

Sade laittoi päivän suunnitelmat uusiksi ja piknik vaihtui retkeksi Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan. Puutarha sijaitsee keskellä hektistä Helsinkiä, rautatieaseman vieressä. Olimme kävelleet muutaman kerran ulkopuutarhassa, mutta sisällä kasvihuoneissa emme olleet aikaisemmin käyneet. 

Sisäänpääsymaksu kasvihuoneisiin on 8 euroa aikuisilta ja 4 euroa 7-17 -vuotiailta. Ulkopuutarhaan on vapaa pääsy. Pääsymaksu tuntui melko kalliilta, etenkin kun sitä vertaa vaikkapa blogissakin esillä olleen Gardenianhinnastoon. Erilaisia alennuksia on kylläkin tarjolla, niitä voi tutkia tarkemmin täältä. 

Kassalta saimme mukaamme kartan, jonka ohjeistamina suunnistimme huoneesta toiseen. Puutarhan nettisivuilla lukee, että kapeista oviaukoista kulkeminen ei onnistu tuplarattaiden kanssa, mikä pitää kyllä paikkansa. Meillä oli mukana tavalliset yhden lapsen rattaat pienimmälle ja niiden kanssa liikkuminen onnistui ihan hyvin. 

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa ei ole samalla tavalla tarjolla varsinaisesti lapsille suunnattua tekemistä kuin esimerkiksi Gardeniassa. Testaajalapset kuitenkin viihtyivät retkellä hyvin. Kolmevuotias oli innoissaan avaamassa ovea aina uuteen jännittävän nimiseen huoneeseen ja yhdessä tutkittiin kasveja sekä nuuskittiin hyviä tuoksuja.

Aikuisiin suurimman vaikutuksen teki lummehuone. Kelluvat lehdet ja hennon vaaleanpunaiset kukat olivat kuin suoraan satukirjasta. Vain keijukaiset puuttuivat! Leikki-ikäiselle jäi parhaiten mieleen savannihuoneen puiset eläinhahmot (kasvihuonekierroksen päätteeksi ostetun jätskin lisäksi).

Kasvihuoneissa kierrellessämme oli sadekin laantunut, joten kävimme vielä ihastelemassa ruusuja ulkopuutarhassa. Meillä oli alun perin tarkoitus syödä kasvitieteellisen puutarhan kesäravintola Violassa, mutta se oli testipäivänä yllättäen suljettu. Kasvihuoneiden kassojen luona oli myynnissä juotavaa, jäätelöä ja suklaapatukoita sekä pieni valikoima leluja ja muita matkamuistoja. Lastenhoitohuonekin näytti löytyvän, mutta se oli testihetkellä varattu, joten hoidimme huoltotoimet tavallisessa naisten vessassa.

P.S. Aivan kasvitieteellisen puutarhan vieressä on parikin leikkipaikkaa, jos ylimääräistä energiaa riittää vielä puistokierroksen jälkeen :).

Soittimet puistossa

Monessa mediassa on hehkutettu Helsingin Eiranrantaan Taiteiden yönä pystytettyä Soitinpuistoa. Me pakkasimme perjantaina pesueen matkaan ja suuntasimme Kaivopuiston kulmille kuuntelemaan noita suloisia sointuja. 

Matkan varrella tuli suunnitelmiin hieman muutoksia, kun huomasimme Soitinpuiston avautuvan vasta iltapäivällä. Käytimme sitten aamupäivän muun muassa puistoiluun ja suuntasimme sointujen luokse jo hieman väsähtäneen testiryhmän kanssa.

Helsingin juhlaviikkojen nettisivut kertovat Soitinpuistosta seuraavaa: Soitinpuisto on ranskalaisen Pierre Sauvageot’n suunnittelema kaupunkitaideteos, joka kohoaa Eiranrantaan. Soitinpuisto koostuu Sauvageot’n suunnittelemista erilaisista tuulessa ujeltavista ja kilkattavista soittimista, jotka on pystytetty kävelyreitin varrelle. Musiikillinen kävelyretki on joka kerta ainutlaatuinen kokemus. 

Alkuviikosta kaupungilla järjestettiin työpajoja, joihin kuka tahansa olisi saanut mennä tekemään oman, näyttelyyn liitettävän soittimensa. Testiryhmän juniorit taisivat innostua eniten näistä omatekoisista soittimista, jotka oli asetettu Soitinpuiston alkupäähän. Kun lopulta pääsimme niiden "oikeiden taiteilijoiden" tekemien soittimien luokse, alkoi pitkä kävelymatka jo tehdä tehtävänsä ja lapset näyttää väsymisen merkkejä. Lisäksi Soitinpuistossa piti olla mahdollisimman hiljaa, joten väsymyksestä riehakkaat leikki-ikäiset eivät tällä kertaa olleet ihan se sopivin kohdeyleisö. Soitinpuiston ideanahan on keskittyä kuuntelemiseen, ohjeissa kehoitetaan laittamaan vaikka silmät kiinni ja kulkemaan tuulen mukana. Soittimet olivat kyllä myös visuaalisesti näyttäviä, mutta tästä elämyksestä sai eniten irti korvia käyttämällä.    

Mikäli joku innostui ja haluaa mennä kuuntelemaan ujeltavia ja kilkattelevia soittimia Eiranrantaan, kerrottakoon, että Soitinpuisto on avoinna vielä lauantaina ja sunnuntaina klo 14-20.

Taidetta yössä

Helsingissä vietettiin torstaina 25. Taiteiden yö -tapahtumaa. Me taiteilimme lähiympäristössä, tutuissa maisemissa. Meidän Taiteiden yössä kuunneltiin musiikkia, katseltiin nukketeatteriesitystä, askarreltiin ja leikittiin.

Mistä aineksista teidän torstai-iltanne koostui?

Rannalle, sannalle...

Tällä kesälle jo ehkä hieman myöhäistä, mutta ainahan voi varautua jo tulevaan! Tulimme hankkineeksi hetken mielijohteesta Polarn O. Pyretiltä rantakassin, tai ranta-alustan, kuinka vain!

Levitettynä tämä peitto (tai ranta-alusta, piknikviltti, vaipanvaihtoalunen tai mitä nyt tilanne vaatiikaan) on kooltaan n. 90x90 cm ja materiaaliltaan puuvillaa. Alusta on rannalla oikeastaan aika kätevä. Lähdönhetken koittaessa keräät vain kaikki tavarat alustan keskelle, suljet vetoketjun ja heität kassin olalle!

Taas yksi niistä turhista heräteostoksista, jota ilman et vain voi viettää rentoa päivää rannalla! Nerokasta :) 

Haikeutta ilmassa, peukut pystyssä

Syksyn lähestyessä, mikä onkaan sen ihanampaa kuin muistella kesän reissuja ja tapahtumia. Näitä muisteloita saattaa blogissa esiintyä vielä jonkin aikaa, annattehan siis anteeksi :)

Meillä, tai siis isovanhemmilla, sijaitsee kesäpaikka Keski-Suomessa ja siellä tuli luonnollisesti vietettyä lomalla jonkin verran aikaa. Eräänä sateisena päivänä päätimme tehdä autoreissun lähimpään "isoon" kaupunkiin, Jyväskylään. Tarkoituksenamme oli suunnata Peurungalta löytyvään Hilarius Hiiren kylään, mutta pitkän etäisyyden takia päätimmekin jäädä hieman lähemmäksi, satumaiseen leikkipuistoon Peukkulaan. Peukkulan nettisivut mainostavat paikan olevan täynnä temmellystä ja leikkimisen riemua. Lapset pääsevät mukaan satuhahmojen seikkailuihin ja ohjelmaa riittää koko perheelle. 

Meidän vierailupäivänämme oli hieman sateista, mutta olimme lähteneet matkaan varautuneena, kuravaatteet laukkuun pakattuina. Peukkulassa on kuitenkin myös sisätila, jossa voi hyvin peuhata ja puuhailla rankkasateenkin sattuessa. Toki ulkona on hurjan paljon enemmän virikkeitä ja henkilökunta sanoikin, että satuhahmot seikkailevat ulkona, vaikka hieman sataisikin.

Paikalle saapuessamme Peukkulan Kinossa oli juuri alkamassa näytelmä Tuhkimosta. Sadun näyttelijät olivat paikassa muutenkin pyöriviä satuhahmoja ja vitsit ja käytetyt sanamuodot olivat melko lailla erilaisia kuin mihin Tuhkimo-sadussa normaalisti on totuttu. Minä pidin näytelmää jotenkin outona, mutta leikki-ikäinen ja taapero jaksoivat istua hiljaa paikallaan koko 15 min kestäneen esityksen ajan. 

Näytelmän jälkeen lapset kiiruhtivat sisällä olleeseen leikkitelineeseen ja kiipeilivät ja liukuivat mielin määrin. Sateisena päivänä Peukkulassa oli melko maltillisesti väkeä, mikä oli vain positiivinen juttu - ainakin äidin näkökulmasta. 

Sisäleikkien jälkeen puimme kuravaatteet ylle ja siirryimme ulkotiloihin. Ensivaikutelma ulkoalueesta oli melko aneeminen. Muutama haalistunut pomppulinna, polkuautorata ja nikkarointipaja. Mietin jo mielessäni rahojen valumisesta suohon, kunnes kävelimme aluetta hieman eteenpäin. Alueen takareunasta löytyikin kokonainen satukylä. Oli linnaa, merirosvon laivaa, prinsessan kotia ja ties mitä. Lapset viipottivat innoissaan rakennuksesta toiseen ja tutkivat niistä löytyneitä esineitä. Henkilökunta, eli satuhahmot, olivat innokkaina mukana ja juttelivat ja leikittivät lapsia. 

Peukkula oli sateisenakin päivänä ihan positiivinen yllätys. Lapset olisivat viihtyneet paikassa vaikka kuinka kauan! Ravintoloita ja kahviloita paikasta löytyy useampia, joskin meillä oli tällä kertaa omat eväät mukana. WC-tilat olivat erittäin hyvin varustellut ja siistit. Kesäaikaan Peukkulaan kustansi sisään (2 päivän lippu) aikuiselta 18€ ja yli 2v lapselta 12€. Tarkemmat hinnat näet täältä.